Lootus-sutra käännös

"Samoin kuin kasvi imee kosteutensa ylös maasta ja saa valonsa ja lämpönsä taivaalta, samoin kehittyvää ihmistä tulee ravita sekä alhaalta, alitajuisista syvyyksistä, että ylhäältä, ylitajuisista korkeuksista. Yksinkertaisemmille käsitteille käännettynä meitä tulee ravita sekä tunteiden että järjen kautta. Yleensä buddhalaisuuden esitykset lännessä korostavat rationaalista puolta tai jopa antavat vaikutelman, että buddhalaisuus on pelkästään rationaalista. Meille kerrotaan buddhalaisesta ajattelusta ja filosofiasta, buddhalaisesta metafysiikasta, psykologiasta ja logiikasta, ja joskus tuo kaikki tuntuu hyvin kuivalta ja akateemiselta. Toinen puoli, jota edustavat myytit, symbolit ja mielikuvitus, tunteet ja visio, ei kuitenkaan ole yhtään vähemmän tärkeä ja monille ihmisille ehkä vielä tärkeämpi. Tämän vuoksi meidän tulee imeä itseemme kirjoituksia, jotka vetoavat tunteisiimme, kuten Valkoisen lootussutran sisältämät mahãyãnan vertauskuvat, myytit ja symbolit."

- Sangharakshita: Valkoinen Lootussutra

Andrew Skilton kirjassaan Buddhalaisuuden historia (Dark Oy 2003) kirjoittaa vastaavasti:

Mahayanan esiinnousun ja kehityksen leimallisin piirre näyttää olleen sutra-tekstien kokoaminen. Näissä sutrissa esiteltiin uusia mahayana-oppeja ja ylistettiin uutta uskonnollista ihannetta, bodhisattvaa. Toisin kuin Tripitakan sutrat, jotka ovat luonteeltaan enimmäkseen historiallisia, mahayana-sutrat sisältävät yleensä joko pitkähkön ja käsitteellisen puheen tai maalaavat taianomaisen maailman täynnä arkkityyppisiä, historiallisen ajan ja paikan ulkopuolella eläviä hahmoja. Sutrat vetoavat henkiseen mielikuvitukseen. Ne pyrkivät avartamaan ja työstämään mielikuvitusta visionäärisen draaman keinoin.

Lootus-sutrasta hän kertoo seuraavaa:

Tämä sutra on syntynyt aikaisintaan vuosien 100 eaa. ja 100 jaa. välillä. Sutra on kokoomateksti, joka jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäinen käsittelee upaya- ja ekayana-opetuksia ja toinen Buddhan elinaikaa. Upaya eli taitavat keinot on sutran keskeinen opetus, joka kuvailee millä tavalla Buddha soveltaa sanomaansa kuulijoitten mielenlaadun (adhimukti) mukaan. Opetuksen arvo on siis suhteessa sen seurauksiin. Tästä opista tuli pääasiallinen tapa, jolla selitettiin sutrien vaihtelevia opetuksia. Ne opetukset, joiden ei ajateltu julistavan perimmäistä totuutta (paramartha-satya), nähtiin olevan Buddhan upaya. Ekayana-opetus (yksi tie) puolestaan vakuuttaa, että kolme yanaa eivät ole erillisiä teitä*, jotka johtavat eri päämäärään. (Sravaka-yana on "kuulijoiden" tai sellaisten oppilaitten "tie", jotka kuuluvat mahayanan ulkopuolisiin suuntauksiin. Pratyekabuddha-yana on sellaisten Buddhien "tie", jotka ovat saavuttaneet heräämisen omillaan eivätkä opeta. Kolmas yana on bodhisattva-yana.) Nämä kolme yanaa ovat siis itse asiassa vain yksi yana, nimittäin juuri bodhisattva-yana, mahayana-harjoituksen polku. Se saa ilmauksensa "kuudessa täydellisyydessä" sekä johtaa täyteen ja täydelliseen buddhatilaan. Aikaisemmat yanat olivat pelkästään upaya. Ne olivat myönnytyksiä, jotka Buddha teki ihmisten erilaisten kykyjen ja henkisen kehityksen tasojen vuoksi. Eräänä syynä Lootussutran suureen suosioon ovat varmasti olleet dramaattinen rakenne ja vertausten laaja käyttö upayaa ja ekayanaa kuvattaessa. Niille, jotka ylistävät ja levittävät sutraa, sanotaan koituvan suurta hyötyä. Kiinassa ja Japanissa sutran ajateltiin vieläpä omaavan maagisia voimia.

Näyttäytyessään sutran 11. luvussa muinainen Buddha Prabhutaratna paljastaa, ettei sutra ole uusi vaan sitä on julistettu tavan takaa menneinä maailmanaikoina. Hänen ilmestymisensä osoittaa myös, että useampi buddha voi olla samassa paikassa samaan aikaan. Tämä on vastoin sitä aikaisempaa näkemystä, että tiettyyn maailmanjärjestelmään voi ilmaantua kerrallaan vain yksi buddha. Prabhutaratnan tulo vahvistaa lisäksi, ettei buddha ole parinirvanansa jälkeen saavuttamaton; olihan Prabhutaratna kuollut jo aikakausia sitten. Todistetuksi tulee myös, että jopa Sakyamuni** Buddhan kuolema oli upaya. Todellisuudessa hänen elinaikansa on käsittämättömän pitkä tuloksena siitä mittaamattomasta ansioitten paljoudesta, jonka hän on kerännyt lukemattomien aikaisempien elämiensä aikana. 

Saddharma-pundarikan [Lootus-sutran] voidaankin nähdä kehittävän edelleen mahasanghikan lokottaravada-oppeja. Sutrassa esiintuotu uusi ymmärrys buddhan elämästä sekä muiden mahayana-sutrien kuvaukset visionäärisen kokemuksen mahdollisuudesta selittävät, miksi historiallisen Buddha Sakyamunin rinnalle nousi lukuisia arkkityyppisiä buddhia. Näistä buddhista tuli vuorostaan palvonnallisten kulttien keskipisteitä. Palvonta kuului mahayanaan aivan sen alkuvaiheista lähtien; erityisen palvonnallisia olivat Amitabhan puhdasta maata kuvailevan sutrat...

"Visionääristen" buddhien olemus systematisoitiin myöhemmin yogacarin-suuntauksen trikaya-opissa. Tärkeimpiä arkkityyppisiä buddhia olivat Amitabha ja Aksobhya, jotka muodostivat yhdessä Sakyamunin kanssa eräänlaisen kolminaisuuden. Näihin kolmeen liitettiin lisäksi kolme bodhisattva-seuralaista, järjestyksessä Avalokitesvara, Vajrapani ja Manjusri. 

*Yana-sanan on usein ymmärretty tarkoittavan "kulkuneuvoa", ja se onkin sen yksi merkitys. Saddharma-pundarika sutrassa sitä kuitenkin selvästi käytetään laajemmassa "tien" tai "polun" merkityksessä. Ilmeisesti sekaannus on saanut alkunsa Saddharma-pundarika sutran kiinankielisissä käännöksissä, selittää Andrew Skilton.

**Sakyamuni: "Sakya-heimon viisas", nimitys, jolla mahayana-buddhalaisuudessa usein viitataan historialliseen Buddhaan. Saatetaan kirjoittaa suomenkielessäkin myös Shakyamuni, kuten englannissa.

Kautta suuren osan elämänkaartaan Nichiren kantoi mukanaan Lootus-sutran käsikirjoitusta, johon hän jatkuvasti lisäsi selityksiä omin käsin, lisäten olennaisia kohtia Tiantai-kommentaareista tai muista sutrista, sen palvellessa konkordanssihakemistona jota hän käytti omissa saarnoissaan ja kirjoituksissaan.

Lootus-sutrassa on kirjoitettu: "Jos on joku joka harjoittaa Lootus-sutraa, ja vastaanottaa ja säilyttää sen tässä maisessa maailmassa, pitäköön hän mielessään että tämä tapahtuu Samantabhadran ihmeellisten voimien suojeluksessa." Tämä lause merkitsee, että jos myöhemmän aikakauden tavalliset olennot uskovat Lootus-sutraan, se tapahtuu Samantabhadran hyödyllisen ohjauksen voiman mukaisesti. Jälleen on kirjoitettu: "Jos kuka tahansa vastaanottaa ja säilyttää, lukee, oikein muistaa, harjoittaa ja kopioi tätä Lootus-sutraa, tiedä että sellainen henkilö näkee Sakyamuni Buddhan." Se on sama kuin olla kykenevä kuulemaan tämä sutra saarnattuna itse Buddhan suusta. Tulkoon tiettäväksi että sellainen henkilö tekee kunniaa itse Sakyamuni Buddhalle. Tämän kohdan mukaan sutrassa, Lootus-sutra ja Sakyamuni Buddha ovat yksi ja sama.

 - Nichiren

Nichiren Shonin jakoi Lootus-sutran oppeja Daimokun lausumisen yksinkertaisen harjoituksen avulla. Tämä on sopusoinnussa hänen vakuutuksensa kanssa, että sutran koko merkitys ja tarkoitus löytyy sen otsikosta, ja sen tähden tarvitsee ainoastaan lausua sen otsikkoa saavuttaakseen buddhatilan. Hän ei ollut ensimmäinen joka omaksui tämän harjoituksen; hän oli kuitenkin ensimmäinen joka suositteli sitä laajasti. 

Lootus-sutra koottiin Intiassa ja se matkasi Silkkitietä pitkin Kiinaan, missä siitä tuli luultavasti kaikkein vaikutusvaltaisin buddhalainen kirjoitus; siihen viitataan usein "sutrien kuninkaana." Buddhalaisuuden tutkija Jacqueline Stone sanoi:

Lootus-sutran teksti viittaa siihen että tämä ei ainoastaan ole viimeinen Sakyamuni Buddhan eli historiallisen Buddhan opetus, se on viimeinen kaikkien buddhien antama opetus ennen kuin he astuvat nirvanaan. Se on toisin sanoen buddhalaisuuden lopullinen sana... Kirjoitus samaistetaan Buddhan ruumiiseen, ja niinpä sutran piteleminen on pidellä juurikin Buddhan ruumista. Emme voi tietää sutran kokoajien aikeita, mutta voisimme lukea tämän sanovan että sutrassa ei ole kyse dharmasta, se on dharma - eli se on perimmäisen totuuden ruumiillistuma. Epäilemättä tämä on eräs tapa jolla se on historiallisesti nähty, ainakin Itä-Aasiassa. 

Sutran sanotaan olevan "yksi kulkuneuvo" (Skr. ekayana), oppi joka pitää sisällään kaikki muut buddhalaiset opit ja kuitenkin menee niitä pidemmälle. Se opettaa Buddhan ajatonta luontoa, vakuuttaen että kaikki Buddhat kaikissa valtakunnissa ja kaikkina aikoina ovat Ikuisen Buddhan manifestaatioita. Sutra väittää että sen opetusten avulla kaikki olennot voivat vähitellen tavoittaa täyden buddhatilan. Tätä tavoitetta varten sutra osoittaa viisi tapaa harjoittaa dharman jakamiseksi: vastaanottaa ja pitää sutra, lukea sutra, resitoida sutraa, kopioida sutra ja selittää sutraa. 

Vastaanottaa ja pitää Lootus-sutra merkitsee sutran opetusten seuraamista, tehden niistä elämän perustuksen. Sutran lukeminen paljastaa buddhalaisen ajattelun perusteet, kuten neljä jaloa totuutta, kahdeksankertainen polku, keskinäisen riippuvuuden kaksitoista linkkiä, ja niin edelleen. Lukeminen tarjoaa myös eräänlaisen tiekartan elämiselle, etenkin sutran myöhemmissä osissa missä kuvataan bodhisattvojen toimintoja. Sutran resitoiminen on Daimokun  - yhtä hyvin kuin muun tekstin -   lausumisen harjoittamista. Tämä vaatii kyvyn kehittämistä hiljentää mieli ja sallia tavujen virrata tilaan. Ymmärsipä sanat tai ei, sutra tulee siten piirretyksi henkilön elämään ja se siirretään muille. Sutran selittäminen merkitsee sen jakamista. Se pitää sisällään sen ottamisen elämäänsä ja oppien elämistä niin kuin parhaiten voi. Se merkitsee oppien jakamista jakamalla elämänsä, yrittäen ruumiillistaa dharmaa. 

Lootus-sutra on Sakyamuni Buddhan julistus ihmisarvosta ja tasavertaisuudesta. Sen olennainen sanoma on, että Buddhatila on luontainen tavallisten kuolevaisten elämässä (Hoben-luku), ja että tavallisten kuolevaisten elämät ovat luontaisesti Buddhatilassa (Juryo-luku), ja että jokaisella poikkeuksetta on potentiaalia Buddhatilaan. Tämä sovittaa kuilun Buddhan ja tavallisen henkilön välillä. Buddhat ovat tavallisia ihmisiä, jotka oivaltavat että heillä on Buddhatila elämänsä ytimessä. Tavalliset kuolevaiset ovat pohjimmiltaan Buddhia, mutta he eivät vielä oivalla tätä tosiasiaa.

Käännös, jonka valitsin itselleni.

Käännös englannista 
Tekstissä esiintyvät vieraat sanat on selitetty lopussa

Sopiva keino; "Hoben"-luku 

 Myo ho ren ge kyo. Hopen-pon. Dai ni.

 Identifioi tulevan otteen Lootus-sutran Hopen-luvuksi.

Niji seson. Ju sanmai.  

Anjo ni ki. Go shari-hotsu.

Sho-but chi-e. Jinjin muryo.

Go chi-e mon. Nange nannyu.

Issai shomon. Hyaku-shi-butsu.

Sho fu no chi.

Tuohon aikaan Maailman Kunnioittama tyynesti nousi Samadhistaan ja puhutteli Shariputraa sanoen: "Buddhien viisaus on äärettömän syvä ja mittaamaton. Ovi tähän viisauteen on vaikea ymmärtää, ja vaikea astua sisään. Ei yksikään äänenkuulijoista tai pratyekabuddhista kykene ymmärtämään sitä." 

Sho-i sha ga.

Butsu zo shingon. Hyaku sen man noku.

Mushu sho butsu. Jin gyo sho-butsu.

Muryo doho. Yumyo shojin.

Myosho fu mon. Joju jinjin.

Mi-zo-u ho. Zui gi sho setsu.

Ishu nange.

"Mikä on syynä tähän? Buddha on henkilökohtaisesti seurannut sataa, tuhatta, kymmentä tuhatta, miljoonaa, lukematonta määrää Buddhia, ja on täysin suorittanut mittaamattoman määrän uskonnollisia harjoituksia. Hän on urheasti ja tarmokkaasti laittanut itsensä kovaan rasitukseen, ja hänen nimensä tunnetaan yleismaailmallisesti. Hän on toteuttanut Lain, joka on syvä eikä koskaan ennen tunnettu, ja saarnaa sitä sen mukaisesti mikä on sopivaa, kuitenkin hänen aikomuksensa on vaikea ymmärtää."

Shari-hotsu.

Go ju jo-butsu irai. Shuju innen.

Shuju hiyu. Ko en gonkyo. 

Mu shu hoben.  Indo shujo.  

Ryo ri sho jaku.

"Shariputra, siitä saakka kun saavutin Buddhatilan, olen eri aiheiden ja eri vertausten avulla laajasti selittänyt oppejani, ja olen käyttänyt lukemattomia sopivia keinoja opastamaan eläviä olentoja ja herättämään heidät hylkäämään riippuvuudet."

Sho-i sha ga. 

Nyorai hoben. Chi-ken hara-mitsu.  

Kai i gu-soku.

"Miksi näin? Koska Näin Tullut omaa täysin sekä sopivat keinot että viisauden paramitan."

Shari-hotsu. 

Nyorai chi-ken. Kodai jinnon.  

Muryo muge. Riki.  Mu-sho-i.  Zenjo. 

Gedas.  Sanmai. Jin nyu musai.  

Joju issai. Mi-zo-u ho.

"Shariputra, Näin Tulleen viisaus on kasvava ja syvä. Hänellä on määrätön [sääli], rajoittamaton [kaunopuheisuus], voima, pelottomuus, keskittymiskyky, vapautus, ja samadhit, ja on syvästi astunut äärettömään ja herännyt Lakiin jota koskaan ennen ei ole saavutettu."

Shari-hotsu. Nyorai no.  

Shuju fun-betsu. Gyo ses sho ho.

Gon-ji nyunan. Ekka shushin.  

Shari-hotsu.  Shu yo gon shi.

Muryo muhen. Mi-zo-u ho.  

Bus shitsu joju.

"Shariputra, Näin Tullut tietää kuinka tehdä erilaisia eroja ja selittää opetuksia taitavasti. Hänen sanansa ovat pehmeät ja lempeät ja ilahduttavat kokoontuneiden sydämiä. Shariputra, tehdäksemme yhteenvedon: Buddha on täysin toteuttanut Lain joka on rajaton, ääretön, ei koskaan ennen saavutettu."

Shi shari-hotsu.  

Fu shu bu setsu. Sho-i sha ga. 

Bus sho joju. Dai ichi ke-u. 

Nange shi ho.

"Mutta pysähdy, Shariputra, en sano enempää. Miksi? Koska mitä Buddha on saavuttanut, on harvinaisin ja vaikein-ymmärtää Laki."

Yui butsu yo butsu.  

Nai no kujin. Shoho jisso.

Sho-i shoho. Nyo ze so.  

Nyo ze sho. Nyo ze tai.  

Nyo ze riki. Nyo ze sa.  

Nyo ze in. Nyo ze en.  

Nyo ze ka. Nyo ze ho.  

Nyo ze honmak kukyo to.

"Kaikkien ilmiöiden todellinen kokonaisuus voidaan ainoastaan ymmärtää ja jakaa Buddhien välillä. Tämä todellisuus koostuu olemuksesta, luonnosta, itsenäisestä kokonaisuudesta, voimasta, vaikutuksesta, synnynnäisestä syystä, suhteesta, latentista vaikutuksesta, ilmenneestä vaikutuksesta, ja niiden johdonmukaisuudesta alusta loppuun."

Elämän hetki; "Juryo"-luku

Myo ho ren ge kyo. Nyorai ju-ryo-hon. Dai ju-roku.

Identifioi tulevan otteen Lootus-sutran Juryo-luvuksi.

Ji ga toku bu rai.  Sho kyo sho kosshu. 

Muryo hyaku sen man.  Oku sai asogi.  

Jo seppo kyoke.  Mushu oku shujo.  

Ryo nyu o butsu-do.  Nirai muryo ko.

 
"Siitä saakka kun saavutin Buddhatilan, kalpojen määrä jotka ovat kuluneet on mittaamaton satoja, tuhansia, kymmeniä tuhansia, miljoonia, triljoonia, asamkhyaita. Jatkuvasti olen saarnannut Lakia, opettaen, käännyttäen lukemattomia miljoonia eläviä olentoja, saaden heidät astumaan Buddhan tielle, kaikki tämä mittaamattomien kalpojen aikana."

I do shujo ko.  Hoben gen nehan.  

Ni jitsu fu metsu-do.  Jo ju shi seppo.

"Jotta pelastaisin elävät olennot, sopivana keinona näytän astuvan nirvanaan, mutta todellisuudessa en katoa tuhoon. Olen aina täällä saarnaamassa Lakia."

Ga jo ju o shi.  I sho jin-zu-riki.

Ryo tendo shujo. Sui gon ni fu ken.

"Minä olen aina täällä, mutta transsendentaalisten voimieni avulla teen niin että elävät olennot hämmennyksessään eivät näe minua edes ollessaan lähellä."

Shu ken ga metsu-do.  Ko kuyo shari. 

Gen kai e renbo., Ni sho katsu-go shin.

"Kun väkijoukko näkee että olen kadonnut tuhoon, kaukana ja laajalti he uhraavat almuja pyhäinjäännöksilleni. Kaikki hautovat mielessään kaipauksen ajatuksia, ja mielissään janoavat katsella minua."

Shujo ki shin-bukui.  Shichi-jiki i nyunan.

Isshin yok ken butsu.  Fu ji shaku shinmyo. 

Ji go gyo shuso. Ku shutsu ryojusen.

"Kun elävät olennot ovat tulleet todella uskollisiksi, rehellisiksi ja oikeamielisiksi, lempeiksi aikeissaan, yksimielisesti haluten nähdä Buddhan, epäröimättä vaikka se maksaisi heidän elämänsä, silloin minä ja munkkien joukko ilmestymme yhdessä Pyhällä Kotkan Huipulla."

Ga ji go shujo.  Jo zai shi fu-metsu.  

I ho-ben-rik ko.  Gen u metsu fu-metsu. 

Yo-koku u shujo.  Kugyo shingyo sha.  

Ga bu o hi chu.  I setsu mujo ho.

"Tuohon aikaan kerron eläville olennoille että olen aina täällä, koskaan astumatta tuhoon, vaan että johtuen sopivan keinon voimasta ajoittaen näytän olevan kadonnut, toisina aikoina en, ja että jos muissa maissa on eläviä olentoja, jotka ovat kunnioittavia ja vilpittömiä halussaan uskoa, silloin myös heidän keskuudessaan minä saarnaan ylittämätöntä Lakia."

Nyoto fu mon shi.  Tan ni ga metsu-do.  

Ga ken sho shujo.  Motsu-zai o kukai.  

Ko fu I gen shin. Ryo go sho katsu-go. 

In go shin renbo.  Nai shutsu I seppo.

"Mutta sinä et ole kuullut tästä, joten oletat että olen astunut tuhoon. Kun katson eläviä olentoja, näen heidän hukkuneen kärsimyksen mereen; sen tähden en näytä itseäni, saaden heitä janoamaan minua. Sitten kun heidän mielensä ovat täyttyneet kaipauksella, viimein minä ilmestyn ja saarnaan Lakia heille."

Jin-zu-riki nyo ze.  O asogi ko.  

Jo zai ryojusen.  Gyu yo sho jusho.

Shujo ken ko jin.  Dai ka sho sho ji.  

Ga shi do annon.  Tennin jo juman.  

Onrin sho do-kaku.  Shuju ho shogon. 

Hoju ta keka.  Shujo sho yu-raku.

Shoten gyaku tenku.  Jo sas shu gi-gaku.  

U mandara ke.  San butsu gyu daishu.

Ga jodo fu ki.  Ni shu ken sho jin. 

Ufu sho kuno. Nyo ze shitsu juman.

 "Sellaiset ovat transsendentaaliset voimani. Asamkhya kalpojen ajan olen jatkuvasti oleskellut Pyhällä Kotkan Huipulla ja monissa muissa paikoissa. Kun elävät olennot todistavat kalpan loppua ja kaikki tuhoutuu suuressa tulessa, tämä, minun maani, säilyy turvallisena ja rauhallisena, jatkuvasti täyttyen taivaallisilla olennoilla ja ihmisillä. Salit ja paviljongit sen puutarhoissa ja lehdoissa on koristeltu erilaisin jalokivin. Jalokiviset puut ovat tulvillaan kukkia ja hedelmiä, missä elävät olennot nauttivat olostaan levossa. Jumalat iskevät taivaallisia rumpuja, jatkuvasti tehden monenlaista musiikkia. Mandaravan kukat satavat alas, hajaantuen Buddhan ja suuren väenkokouksen ylle. Minun puhdas maani ei tuhoudu, kuitenkin väkijoukko näkee sen kuin tuhoutuvan tulessa, ahdistuksen, pelon ja muiden kärsimysten täyttäessä sen kaikkialla."

Ze sho zai shujo.  I aku-go innen.  

Ka asogi ko. Fu mon sanbo myo.

 "Nämä elävät olennot moninaisine rikkomuksineen, syiden vuoksi jotka syntyvät heidän pahoista teoistaan, viettävät asamkhya kalpoja kuulematta Kolmen Aarteen nimeä."

Sho u shu ku-doku.  Nyuwa shichi-jiki sha. 

Sokkai ken gashin.  Zai shi ni seppo.  

Waku-ji shi shu.  Setsu butsu-ju muryo.

Ku nai ken bussha.  I setsu butsu nan chi.

 "Mutta ne jotka harjoittavat ansioikkaita tapoja, jotka ovat lempeitä, rauhallisia, rehellisiä ja oikeamielisiä, kaikki he tulevat näkemään minut täällä henkilökohtaisesti, saarnaamassa Lakia. Ajoittain tälle väkijoukolle minä kuvaan Buddhan elämän hetkeä mittaamattomana, ja niille jotka näkevät Buddhan ainoastaan pitkän ajan jälkeen, minä selitän kuinka vaikeaa on kohdata Buddha."

Ga chi-riki nyo ze.  Eko sho muryo.  

Jumyo mushu ko.  Ku shugo sho toku.

 "Sellainen on viisauteni voima, että sen viisaat säteet loistavat määrättömästi. Tämän lukemattomien kalpojen elämän hetken minä saavutin pitkällisen harjoituksen tuloksena."

Nyoto u chi sha.  Mot to shi sho gi.

To dan ryo yo jin.  Butsu-go jip puko.

Nyo I zen hoben.  I ji o shi ko.

Jitsu zai ni gon shi.  Mu no sek komo.

Ga yaku I se bu.  Ku sho kugen sha.

 "Te jotka omaatte viisautta, älkää elätelkö epäilyksiä tässä kohtaa! Hylätkää ne, lopettakaa ne ikuisesti, sillä Buddhan sanat ovat tosia, eivät valheellisia. Hän on kuin taitava lääkäri, joka käyttää sopivaa keinoa parantaakseen mielenvikaiset poikansa. Vaikka tosiasiassa on elossa, hän levittää sanaa että on kuollut, kuitenkaan kukaan ei voi sanoa että hän puhuu valheellisesti. Minä olen tämän maailman isä, pelastaen ne jotka kärsivät ja ovat vaivattuja."

I bonbu tendo.  Jitsu zai ni gon metsu. 

I joken go ko.  Ni sho kyoshi shin. 

Ho-itsu jaku go-yoku.  Da o aku-do chu. 

Ga jo chi shujo.  Gyo do fu gyo do. 

Zui o sho ka do. I ses shuju ho.

 "Johtuen tavallisten ihmisten hämmennyksestä, vaikka minä elän, levitän sanaa että olen astunut tuhoon. Sillä jos he näkevät minut jatkuvasti, ylimielisyys ja itsekkyys nousevat heidän mielissään. Hyläten itsehillinnän, he antautuvat viidelle halulle ja vajoavat olemassaolon pahoille poluille. Aina minä olen tietoinen ketkä elävät olennot harjoittavat tietä, ja ketkä eivät, ja vastauksena heidän pelastuksen tarpeisiinsa minä saarnaan moninaisia oppeja heille."

Mai ji sa ze nen.  I ga ryo shujo.  

Toku nyu mu-jo do.  Soku joju busshin.

 "Kaikkina aikoina minä ajattelen itsekseni: Kuinka saan elävät olennot saavuttamaan sisäänpääsyn ylittämättömälle tielle, ja nopeasti hankkimaan Buddhan ruumiin?"

SANASTO:

Samadhi: hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa käytetty termi, jolla tarkoitetaan ei-dualistista tietoisuuden tilaa, jossa objektia havainnoiva mieli tulee yhdeksi objektin kanssa. 

Shariputra: Buddhan kuuluisa varhainen oppilas.

Äänenkuulijat: (Skr. shrāvaka) Sakyamuni Buddhan oppilaat, jotka kuulivat hänen saarnaavan ja pyrkivät saavuttamaan valaistumisen. 

Pratyekabuddha: kirjaimellisesti "yksinäinen buddha", "buddha omillaan", tai "yksityinen buddha", jonka sanotaan saavuttavan valaistumisen ilman opettajia; heitä sanotaan esiintyvän ainoastaan aikoina jolloin ei ole Buddhaa ja buddhalaiset opetukset ovat kadonneet. 

Näin Tullut: Sutrissa Buddha kutsuu itseään ja muita buddhia usein nimityksellä Tathāgata, 'näin tullut' / 'näin mennyt'.

Paramita: "täydellisyys" tai "täyteläisyys", tarkoittaa buddhalaisuudessa kaikkea valaistumiseen johtavaa tai siitä syntyvää viisautta ja tietämystä.

Kalpa:  Valtavan pitkä ajanjakso, maailmankausi.

Asamkhya: Lukematon määrä. Muinaisen Intian numeerinen yksikkö, jota käytetään ilmaisemaan tavattoman suurta lukua. 

Nirvana:  termi, jolla tarkoitetaan buddhalaisen harjoituksen päämäärää eli valaistumista. Termillä on monia tarkoituksia, mutta kirjaimellisesti se tarkoittaa "sammuksiin puhaltamista".

Kotkan Huippu:  (Skr. Gridhrakūta) Pieni vuori joka sijaitsee koilliseen Rājagrihasta, Magadhan pääkaupungista muinaisessa Intiassa. Kotkan Huippu tunnetaan paikkana jossa Sakyamuni vieraili, missä hänen sanotaan paljastaneen Lootus-sutran ja muita opetuksia. Metafora elämän ja kuoleman risteyskohdalle. 

Mandarava: Korallipuu, Erythrina Indica, yksi paratiisin viidestä puusta, jolla on loistavan helakanpunaiset kukat. 

Puhdas Maa:  Paratiisi, kaukainen läntinen Puhdas maa, jossa on pelkkää hyvyyttä ja rakkautta, ja siellä kaikki buddhalle omistautuneet ihmiset pääsevät lepäämään. Joissain suunnissa tätä pidetään väliaikaisena ja mielen puhdistamisen tuloksena, ei todellisena paikkana jonka harjoittaja saavuttaa kuoleman jälkeen. Keskeinen uskomus se on Puhtaan maan buddhalaisuudessa, joka lupaa uskoville tämän puhtaan, autuaan taivaallisen valtakunnan kuoleman jälkeen, Amidan (Amitabha) - taivaallisen puhtaan maan mytologisen Buddhan - nimen kutsumisen avulla. Tämä perustuu Nichirenin mukaan ajattelun kaksijakoisuuteen. Hän kirjoitti: "Ei ole kahta maata, puhdasta tai epäpuhdasta itsessään. Ero on yksinomaan mieltemme hyvässä tai pahassa." 
Puhtaan maan buddhalaisuus perustuu uskomukseen ulkopuoliseen voimaan, joka on välttämätön pelastukseen. Nichiren julisti että on viisaampaa olla nojaamatta liikaa sen paremmin "itsen-voiman" (jota edustaa zen-harjoitus, joka ei vetoa minkäänlaiseen absoluuttiseen totuuteen tai olentoon itsen tuolla puolen) kuin "toisen-voiman" lähestymistapaan. Nichirenin harjoitus johtaa meidät löytämään voiman ja viisauden, jotka ovat olemassa meissä ja samalla kertaa ylittävät meidät. Se omaksuu aspekteja sekä itsen että toisen voiman harjoituksista.
Lootus-sutra keskittyy tähän elämään, kun taas Puhtaan maan opetus vakuuttaa ihmisiä positiivisesta kohtalosta tuonpuoleisessa. Puhtaan maan opetus omistautuu Amida Buddhalle, pikemmin kuin Sakyamunille, Lootuksen opettajalle. Molemmista traditioista tuli hyvin suosittuja Japanissa. Lootus-sutra viittaa Hinayanan nirvanan käsitteeseen ja se viittaa myös varhaisen Mahayanan käsitteeseen Amidan puhtaasta maasta - tarkoituksena yhdistää ja muuntaa molemmat käsitteet lopulliseen universaalin Dharman (Mystisen Lain) oppiinsa. Daisaku Ikeda kirjoittaa:
"Sutran mukaan meidän ei tarvitse lopettaa syntymän ja kuoleman kiertokulkua astuaksemme nirvanaan. Pikemminkin nirvana on valaistumisen tila, jossa - toistaessamme syntymän ja kuoleman kiertokulkua - hyväksymme tuon kiertokulun eikä se enää ole kärsimyksen lähde. Lisäksi puhdas maa ei välttämättä ole kuoleman tuolla puolen. Me asumme puhtaassa maassa tässä ja nyt, jos uskomme Lootus-sutraan joka paljastaa että me voimme muuttaa tämän maailman - niin täynnä kuin se onkin kärsimystä ja surua - puhtaaksi maaksi täynnä iloa ja toivoa."

Kolme Aarretta = Kolme Jalokiveä: 1. Buddha = Valaistunut; 2. Dharma: Kolme päämerkitystä (1.) Buddhan opetukset johdattavat olennot valaistumiseen (2.) Luonnon laki. Syy ja seuraus. (3.) ajaton Todellisuus joka on erottamaton Buddhasta. 3. Sangha = Kanssaharjoittajat (valaistumiseen). Nichiren buddhalaisuudessa nämä tulkitaan hiukan eri tavalla, ja sekin vaihtelee eri koulukuntien välillä: kolmesta suurimmasta suuntauksesta ainoastaan Nichiren Shu pitää alkuperäisenä Buddhana Sakyamuni Buddhaa, Nichiren Shoshu ja Soka Gakkai pitävät Buddhana Nichiren Daishoninia; Dharma on kaikissa suuntauksissa Lootus-sutra ja Nam Myoho Renge Kyo; Sangha on Nichiren Shu'ssa Nichiren Shonin ja luostarien apotit & maallikkoyhteisö, Nichiren Shoshussa se on Nichirenin oppilas, Nikko Shonin, ja perättäiset ylipapit, Soka Gakkaissa Nikko Shonin ja SGI yhteisöt. 

Viisi halua:  mielihyvän halut viidessä aistikohteessa; 1. Nähtävyydet, 2. Äänet, 3. Tuoksut, 4. Maut, 5. Tuntoaistimukset.