Demoni eli daimoni (m.kreik. δαίμων, daímōn) oli antiikin kreikkalaisilla muun muassa Homeroksen mukaan jumaluusolento, joka oli ihmisen kaksoisolento tai suojelushenki. Sokrates kertoi, että hänellä on oma daimonion, joka antoi hänelle neuvoja. Daimonion(kr), jumaluus, sisäinen daimon eli jumalainen henki.
"Buddhismi" tulee suoraan englanninkielestä; ei ehkä sinänsä väärin, mutta suomenkielessä käytetään yleisemmin ja luontevammin ilmaisua "buddhalaisuus". Sen verran voisin kritisoida lehden päätoimittajan sanavalintoja, varsinkin kun sitä seuranneessa lainauksessakin puhutaan nimenomaan buddhalaisuudesta.
Jälleen vuoden vaihtuessa luon katsauksen kuluneeseen vuoteen. Sattumalta tästä tuli melko musiikkipitoinen (osin kerraten asioita, joista olen kirjoittanut englanninkielisessä blogissani, otsikolla "Thank you for the music")...
Hatari
Vuoden alussa tuli uutinen että Hatarin "huutaja", Matthias, jättää bändin. Se oli pienoinen...järkytys? (En nyt halua liioitella.) Oli vaikea kuvitella heidän jatkavan ilman häntä, mutta niin ilmeisesti kuitenkin tapahtuu - ensimmäinen keikka uuden jäsenen kanssa on jo tehty. Olen nähnyt ja kuullut vain pätkän, joten en ole vielä kovin vakuuttunut; odotan ja katson. Uutisen kuultuani teetin välittömästi julisteen kuvasta, jonka puolisoni otti vuoden 2022 Helsingin keikalta, nk. "limsa-rituaalista", joka hauskalla tavalla korostaa miten lähellä uskontoa fanittaminen todella on; joillekin ihmisille se varmasti antaa tarpeeksi merkitystä elämään. Niinpä en myöskään voi ottaa uskontoa enää liian vakavasti. Sama psykologinen ilmiö vain vähän eri asussa.
Hatari Helsingissä 2022: Klemens, Matthias, ja Einar takana rummuissa: "limsa-rituaali."
Lord of the Lost
LOTL keikan jälkeen Tampereella 15.12.23
Ei se mitään, sillä jälleen Euroviisujen myötä sain joka tapauksessa uuden fanituksen kohteen - SaksanLord of the Lost. Bändi on ollut kasassa eri kokoonpanoissa kauan - nyt alkavana vuonna on jo 15-vuotisjuhlakiertue - ja olen ollut hämärästi tietoinen heistä, mutta en aiemmin ole perehtynyt heidän tuotantoonsa sen kummemmin. Nyt olen toki kuunnellut kaiken ja pidän tavattomasti! He ovat hyvin monipuolinen bändi, on rankempaa ja on melodisempaa, enemmän kitaraa ja enemmän koskettimia. Vuosi huipentuikin 15.12.2023 Lord of the Lostin loppuunmyytyyn keikkaan Tampereella: aivan mahtava ilta, valtava energialataus! Oli ilo kuulla että myös puolisoni, jonka tietysti raahasin mukaan, kerrankin tykkäsi tällaisesta musiikista! Siinä missä Hatari on pysynyt mystisenä ja etäisenä, ja julkaissut hyvin harvoin uutta materiaalia, LOTL on aivan toista maata. Kumpikin edustaa aivan erilaista musiikkigenreä - osoitus makuni monipuolisuudesta - mutta heitä yhdistää termi "industrial", joten kaiketi minulla on jonkinlainen suosikkimusiikkityyli? Blood & Glitter voisi hyvin olla minun elämäni biisi; kaikessa yksinkertaisuudessaan se kuvaa minusta hyvin ihmisen osaa, ollen kuitenkin positiivinen ja voimaannuttava: putoamme ennen kuin nousemme... rikkinäisin siivin opimme lentämään. One Last Song taas on toiveeni soitettavaksi muistotilaisuudessani.
Itse kuvaamani video keikan viimeisestä kappaleesta, joka oli tietenkin cover versio Käärijän Cha Cha Cha'sta! LOTL:n versiosta pidän enemmän.
Heartstopper
Musiikin ohella fanitan niin ikään Heartstopperia, josta olen kirjoittanut paljon, ja vuonna 2023 Netflix julkaisi toisen kauden, josta kirjoitan täällä. Juuri joulun alla ilmestyi viides sarjakuva-albumi, jonka tuoreeltaan tilasin - neljäs ilmestyi suomeksi; minulla on molemmat versiot. Enää yksi on tekeillä ja Nickin ja Charlien tarina päättyy siihen. Kotimme "Heartstopper-alttarille" tilasin Nick & Charlie figuurit. >>>
Olavi Uusivirta
Palatakseni musiikkiin, näimme viimein suomenkielisen suosikkimuusikkoni, Olavi Uusivirran, 40 v. juhlakeikalla Tampere-talossa. Se on pitkään ollut puute, jonka nyt sain korjattua.
Michael Monroe
Kävimme katsomassa myös Michael Monroe dokumenttielokuvan: tiesin toki kaikki faktat entuudestaan, mutta nähtynä yhtenäisenä tarinana se teki silti suuren vaikutuksen, jota mietin vielä monta päivää jälkeenpäin. Kuuntelin töissäkin yksin illalla hänen tuotantoaan. Tavallaan kai löysin uudelleen nuoruuteni idolin. Millainen elämä! Harva voi sanoa kokeneensa sellaista, vielä harvempi suomalainen. Hän on elävä legenda ja kansallisaarre! Seuraava puute korjattavaksi onkin kai Michael Monroen livekeikka.
Tina Turner
Vuosi toi myös uutisen Tina Turnerin poismenosta, josta julkaisin omankin kirjoituksen. Minä luen hänet kuuluvaksi enempi innoittajiini buddhalaisuuden harjoituksessa, kuin musiikissa. Hänen kirjansa, jonka luin vain vähän ennen hänen kuolemaansa ja josta myös kirjoitin täällä, olikin minulle epäilemättä vuoden tärkein lukukokemus.
Mutta musiikista ja buddhalaisuudesta puheen ollen, Tina Turner on sanonut:
Nam-myoho-renge-kyo on laulu. Soka Gakkai-traditiossa meille opetetaan kuinka laulaa sitä. Se on ääni ja rytmi joka koskettaa paikkaa sisälläsi. Tuo paikka, jonka yritämme tavoittaa, on alitajuinen mieli. Uskon, että se on korkein paikka, ja jos kommunikoit sen kanssa, silloin saat tietoa siitä mitä tehdä. Laulun laulaminen voi saada sinut itkemään. Laulun laulaminen voi tehdä sinut onnelliseksi. Se on henki - henki sisälläsi.
Näin kaksi asiaa kietoutuvat yhteen. Joskus kuunneltuani juuri mielimusiikkiani ennen kuin alan toistaa mantraa - eli laulaa mantraa, kuten Tina Turner kirjassaan sitä kutsuu - tuntuu kuin sama energia jota musiikki antoi, jatkuisi yhä, ja tällä kertaa minä itse olen sen lähde!
Ja viitaten vielä Euroviisuihin, koronavuonna 2020 jolloin kisat peruttiin, Azerbaijania edusti Efendi kappaleellaan Cleopatra, johon sisältyy Daimoku (Nam-myoho-renge-kyo). Vaikka se minusta tuntuu hiukan irralliselta lisäykseltä, jolla on haluttu tuoda jotain mystistä kappaleeseen, aviomieheni oli siitä erityisen innoissaan; tavallaan se kai viimeistään validoi harjoitukseni hänelle, joten voin olla vain kiitollinen siitä.
Edesmennyt puoliso
Loppuvuodesta tuli ajankohtaiseksi työstää suhdettani edesmenneeseen puolisooni, ja aloitin "maagisen prosessin", josta olen kertonut, ja joka on nyt tullut loppuun; teemana oli vähittäinen hiipuminen, väheneminen, jonka psykologinen tarkoitus oli että asia on loppuunkäsitelty eikä siihen enää palata. Negatiiviset tunteeni alkoivat syödä merkityksellisyyttä, jonka hänen kuolemansa toi elämääni. Menneisyyden sörkkimisessä ylipäänsä on mieltä ainoastaan niin kauan kuin saat siihen uutta oivallusta ja pystyt työstämään asioita eteenpäin; muussa tapauksessa olet vain jämähtänyt märehtimään vanhoja asioita.
Kaverini
Kaverini, josta olen paljon kirjoittanut (esim. täällä) on juuri sellainen: samat iankaikkisen vanhat asiat vuodesta toiseen, jo parikymmentä vuotta. Jos olen sympatiaa joskus tuntenut, se on kulutettu loppuun aikaa sitten, koska... a) Olen kuullut hänen traumoistaan ja vaikeuksistaan kyllästymiseen asti. b) Mikään ei koskaan muutu. c) En voi edes sanoa mitään, koska sitä ei otettaisi vastaan (yritin joskus).
Vuoden 2023 aikana aloimme kuitenkin tavata taas säännöllisesti kuukausittain; olimme pitkään nähneet erittäin harvoin, muutaman kerran vuodessa. Vain aika näyttää mitä tästä tulee. Ehkä minun pitäisi ottaa hänet seuraavan maagisen operaation aiheeksi? Kohde olen toki minä itse, koska kysymys on aina minun ajatuksistani, minun tunteistani: ts. minulla on ongelma - hän ei ole ongelma. Kieli poskessa voisin kuvata suhdettani häneen niin että hän on rakkain vihamieheni, rakastan vihata häntä.
Työ
Työssäni tuli syksyllä muutoksia hiukan yllättävälläkin tavalla: kun palasin kesälomalta, töissä oli vieras irakilainen kaveri, joka alussa vaikutti tosi ystävälliseltä - antoi jopa kyydin kotiin sateella - mutta kolmantena päivänä hän yhtäkkiä lakkasi tyystin tervehtimästä ja puhumasta minulle. Koin sen silloin hyvin ahdistavaksi ja lopulta soitin pomolleni ja pyysin siirtoa! No, tilanne kyllä sen jälkeen korjaantui - ilmeisesti hän sai hiukan noottia - ja jo seuraavalla viikolla tunsin itse suurta voimaantumista enkä enää välittänyt edes, mutta sain joka tapauksessa siirron, vieläpä hyvin äkillisesti: minulle soitettiin edellisenä päivänä koska työntekijä kyseisessä kohteessa oli jäänyt pois. Kohde on täysin vastaava mutta pienempi, ja minä olen ainut iltatyöntekijä: nautin rauhastani! Lisäksi sain kuulla että edellisen kohteen sopimus oli päättymässä tammikuussa 2024, joten tämä tuli oikeaan aikaan... työsuhteeni jatkuvuus on turvattu taas pariksi vuodeksi eteenpäin. Ja myös sikäli se tuli oikeaan aikaan, että aivan yllättäen pian siirtoni jälkeen pomoni ilmoitti lopettavansa firmassa. Eli jälleen kerran ensi alkuun negatiiviset asiat saivat aikaan positiivisia muutoksia elämässäni, kun itse olin aloitteellinen (tämä on tärkeä pointti)!
Joskus saattaa tuntua että elämä on hyvin rutiinimaista - samat asiat joka päivä, joka viikko. Mutta eikö niin ole enemmän tai vähemmän kaikkien kohdalla? Kuinka monella tapaa päivittäisen elämänsä voisi elää; on syötävä, nukuttava, käytävä töissä, huolehdittava kunnostaan... Rutiinit antavat lujan ja varman perustan. Kaipaisinko työttömän "vapautta": aikaa oli aina yllin kyllin, mutta ei rahaa mihinkään.
Terveys
Loppuvuodesta minulla oli sydänkontrolli kahden vuoden tauon jälkeen ja kaikki näytti todella hyvältä! (Sydänleikkauksestani vuonna 2019 kerron toisessa blogissani.) Seuraava kontrolli on vasta kolmen vuoden kuluttua, ja sitten ne lopetetaan. Yleensä niitä ei edes jatketa näin pitkään, mutta minulla alku oli niin raju. Kaiken varalta vuosia jatkettu päivittäinen betasalpaaja-lääkitys lopetettiin nyt, ja vointini on senkin ansiosta paljon parempi, sillä se hidasti sykettä, mistä saattoi aiheutua erinäisiä oireita.
Gongyon uudistus
Joulukuussa uudistin monen vuoden jälkeen henkilökohtaista Gongyotani (selitetty tämän blogin sivulla Harjoitus, jossa myös uusi kaava). Tulostin sen itselleni muovikansiin, yhdessä suunnittelemani muistotilaisuuden tekstin kanssa (joka on julkaistu jo paljon aiemmin toisessa blogissani, mukaan lukien siihen olennaisena kuuluvat videot). Loppuun liitin lyhyen esittelyn Nichiren-buddhalaisuudesta, joka on koottu tästä blogista; toisin sanoen, se on suunniteltu myös muiden luettavaksi.
Gongyoni on alun alkaenkin koottu netistä, itsenäisten harjoittajien antamien mallien pohjalta. Shindoku-tekstin (selitys löytyy sivulta Harjoitus) translitteraatio oli ennen SGI:n käytännön mukainen - kuten se on edelleen tässä blogissa sivulla Lootussutra käännös - mutta uuteen versiooni käytin Nichiren Shu:n tavutuskäytäntöä, jonka löysin täältä. Se myös eroaa parissa kohtaa parilla sanalla. Englannista kääntämäni sutrateksti on niin ikään SGI:n käyttämä versio, ymmärtääkseni, ja sen olen säilyttänyt. Joskin olen myös harkinnut sen tarkistamista vertailemalla olemassa olevia eri käännöksiä.
"Hiljaisia rukouksia" (eli meditaatioita) uudistin myös yhdistelemällä niitä. Yhdessä käyttämässäni rukouksessa sanotaankin että "Minä rukoilen juuriakseni negatiivisen karman elämässäni... ja jatkuvasti puhdistaakseni ja syventääkseni uskoani ja harjoitustani... niin että voin saavuttaa valaistumisen tässä ruumiissa." Kaikki tekemäni muutokset ovat aina syntyneet sisäisestä tarpeesta, vähittäisen luonnollisen kehityksen seurauksena.
Lisäksi otin nyt mukaan perinteisen buddhalaisen turvautumisen Kolmeen Aarteeseen tai Jalokiveen. Olen käyttänyt palin kielistä muotoa päivittäin siitä asti kun osallistuin virtuaaliseen turvautumisseremoniaan vuonna 2020, mutta se tuntui liian irralliselta varsinaisesta harjoituksesta, johon halusin sen siksi sisällyttää. Suomennettu sanamuoto on erään itsenäisen harjoittajan jakamasta versiosta.
Niin ikään halusin sisällyttää toisen buddhalaisen perinteen eli neljä bodhisattva-lupausta. Käyttämäni käännös on peräisin edellä viitatusta Nichiren Shu-gongyosta. Toinen versio löytyy muistopalveluksestani, jossa on videolla siitä tehty englanninkielinen laulu. Joissain koulukunnissa harjoittaja käsittääkseni vastaanottaa bodhisattva-lupaukset seremoniallisesti opettajaltaan. Itse pitkään epäröin käyttää niitä, koska ovathan ne erittäin vaativia, mutta ne avaavatkin valtavia tulevaisuuden näkymiä ja ovat lupaus ennen kaikkea itselle, mikä täyttää sielun juhlallisella vakavuudella.
Harjoitus on elämää varten, ja buddhalainen harjoitukseni nivoutuukin elimellisesti osaksi päivittäisiä rutiinejani; se on ELÄMÄÄ, ei vain jokin sunnuntai-harrastus.
Vuoden vaihde
Vuosi vaihtuu jälleen jo tutuksi tulleissa merkeissä: Luumukylän uuden vuoden puhe aattona ja uuden vuoden seremonia yöllä Youtubessa livestriiminä. Lisäksi aattona myös Unity Templen unitaariuniversalistinen palvelus. Jouluna minulla ei ollut mitään erityistä ohjelmaa sen lisäksi että seurasin televisiosta messua Roomasta; sekin vain korostaa sitä että uuden vuoden yö on minulle paljon merkittävämpi, se on jopa vuoden tärkein juhla.
Luonnollisesti omat traditioni kuuluvat asiaan tälläkin kertaa. Vihin myös käyttöön ostamani Baphomet-kynttilän, joka osoittaa sympatiaani The Satanic Templeä kohtaan (niin, kuten eräässä vanhassa kirjoituksessa totean, "hengellisyyteni käsittää moninaisia aspekteja, koska ihminen on moninainen olento"). Eliphas Levin Baphomet-hahmo kuvaa vastakohtia. Mutta dualismi on vain pintaa, näennäistä. Pohjimmainen todellisuus syvemmällä tasolla on Ykseys. Siinä on myös lännen ja idän henkisyyden olennainen ero minun mielestäni.
Uutinen Tina Turnerin kuolemasta tavoitti minut myöhään eilen illalla kotiuduttuani töistä. Monet Facebook-kaverini jakoivat uutista. Koen että myös minun täytyy kantaa korteni kekoon, varsinkin koska uutiset ovat yksipuolisia ja jättävät tärkeän aspektin tähden elämästä mainitsematta. Kerrotaan, miten kovaa hänen elämänsä oli - väkivaltainen avioliitto Iken kanssa, ja myöhemmän iän sairaudet - mutta unohdetaan että olosuhteet eivät ole mitään: onnellisuus tulee sisältäpäin. Tina Turner löysi lopulta onnen, kiitos buddhalaisen harjoituksensa. Vain buddhalaiset lehdet muistivat kertoa tästä varsin olennaisesta puolesta hänen elämäänsä.
Olen julkaissut tässä blogissa käännökseni Tina Turnerin haastattelusta vuodelta 2020, jossa hän puhuu buddhalaisuudestaan.
Olen usein viitannut siihen, että opin harjoitukseni alunperin nimenomaan Tina Turnerin kautta, esim. toisessa blogissani, kirjoituksessa "Minun tieni", ja tässä blogissa; "Kääntymys?"
Totta kai suuri yleisö tuntee hänet laulajana; minäkin kuuntelin häntä jo 1980-luvulla, kun hänen soolouransa vasta lähti nousukiitoon. Silti minulle hän on ennen kaikkea esimerkillinen Nichiren-buddhalainen, innoituksen lähde omaan harjoitukseeni.
Monet legendat ovat viime vuosina poistuneet keskuudestamme, mutta sehän on vain luonnollista, ei mikään paha asia sinänsä. 83 vuotta on kunnioitettava, kypsä ikä, ja missään tapauksessa Tina Turner ei koskaan vaikuttanut "vanhukselta". Kuten hän itse kirjassaan totesi: "Muistutan itseäni mielelläni siitä, että vanhaksi eläminen ja vanheneminen eivät ole välttämättä sama asia. Kuten sveitsinsaksalainen kirjailija Herman Hesse sanoi, mitä enemmän ihminen kypsyy, sitä nuorempi hänestä tulee. Se on kaunis ajatus! Toivon, että kaikki kypsyvät ja nuorenevat siitä riippumatta, minkä ikäisiä he ovat, ja jatkavat elämäänsä aina vain eteenpäin."
Lopuksi Nichirenin lausuma, jonka olen sisällyttänyt myös itselleni suunnittelemani muistotilaisuuden kaavaan:
Sille joka kokoaa uskonsa ja lausuu Nam Myoho Renge Kyo syvällisellä oivalluksella, että nyt on elämän viimeinen hetki, [Lootus-]sutra julistaa: "Kun näiden ihmisten elämät tulevat loppuun, heidät otetaan vastaan tuhansien Buddhien käsiin, jotka vapauttavat heidät kaikesta pelosta ja estävät heitä lankeamasta olemassaolon pahoille poluille." Kuinka voimme mitenkään pidätellä kyyneleitämme sanomattomasta ilosta tietäen että... niin monta kuin tuhat Buddhaa tulee tervehtimään meitä avoimin käsivarsin!
Nam Myoho Renge Kyo 🙏
Nam Myoho Renge Kyo 🙏
Nam Myoho Renge Kyo 🙏
Tina Turner: Nutbush City Limits
Tämän biisin Tina kirjoitti itse omasta elämästään, pikku-kaupungista, josta oli kotoisin.
Nyt huhtikuussa tulee kuluneeksi jo viisi vuotta kääntymyksestäni buddhalaisuuteen. Kaikessa lyhykäisyydessään kerroin silloin yhdellä lauseella mikä sen käynnisti: "Tuntuu vähän hassulta kertoa että näin YouTube-videon, jossa Tina Turner lausuu mantraa 'Nam Myoho Renge Kyo', ja se teki minuun välittömästi syvän vaikutuksen."
Seuraava lyhyt video ei ole se jonka silloin näin, mutta valitsin tämän tällä kertaa koska myös näemme Tinan autenttisessa tilanteessa, Zürichin kotinsa rukoushuoneessa:
Onkin siksi sopivaa "vuosipäiväni" kunniaksi, että sain juuri nyt viimein käsiini Tina Turnerin kirjan, "Onnellisuus on olemuksesi: Opas pysyvään elämänmuutokseen". Viisas Elämä 2021. Suomentanut Jaana-Mirjam Mustavuori. Tähän asti se on ollut jatkuvasti lainassa kirjastosta. Kirja on kirjoitettu yhteistyössä Taro Goldin ja Regula Curtin kanssa, jotka molemmat harjoittavat Nichiren-buddhalaisuutta, ja joiden polut olivat risteytyneet lähes mystisesti toistensa kanssa ja Tinan kanssa.
Aiemmin tässä blogissa olen julkaissut käännökseni Tina Turnerin haastattelusta, jossa hän puhuu buddhalaisuudestaan. Tässä kirjoituksessa käytetään mantrasta kirjoitusasua Nam-myoho-renge-kyo, kuten kirjassa. Se vaihtelee eri teksteissä, väliviivoin tai ilman, isoin alkukirjaimin tai ei.
Kirja on hyvin helppolukuinen - luin sen muutamassa päivässä - ja yksinkertainen rakenteeltaan, mikä on tietysti eduksi monille tavallisille lukijoille joille voi olla hyväksi oppia buddhalaisuuden perusteita, mutta minusta se muistutti ensialkuun liikaa tyypillistä self-help kirjaa, joka ei tee täysin oikeutta buddhalaisen sanoman syvällisyydelle. Toisaalta, se onkin käytännöllistä jokamiehen buddhalaisuutta arkielämään sovellettavassa muodossa, ei pelkkää filosofiaa pohdittavaksi. Juuri sellaisena minäkin ennen kaikkea Nichiren-buddhalaisuutta pidän, maustettuna vahvalla mystisellä otteella: opiskelu kuuluu asiaan, mutta aina palataan mantran yksinkertaisuuteen.
Tina tekee erittäin selväksi että hän ammentaa oppinsa Soka Gakkai Internationalilta, joka mainitaan useasti. Tätä ennen ainoa painettu suomenkielinen esitys nimenomaan Nichiren-buddhalaisuudesta, jonka tiedän ja olen löytänyt kirjastosta, oli "Elämisen taito: johdatus Nichiren Soshu-buddhalaisuuteen" (SGI Finland 1991), ohut vihkonen, joka - kuten nimikin sanoo - on ajalta ennen Soka Gakkain ja sen emoliikkeen Nichiren Soshun (kirjoitetaan yleensä "Shoshu") välirikkoa, joka tapahtui juuri tuon julkaisun aikoihin. Soka Gakkai on maallikkoliike, Shoshu temppelibuddhalaisuutta papistoineen, jolla on omalaatuinen korostus että se edustaa "todellista buddhalaisuutta". En tiedä kuinka paljon tuota asennetta on jäljellä SGI:ssä. (Ja huomautan heti perään, kuten tästä blogista toisaalla on luettavissa, että Nichiren-buddhalaisuus on näitä kahta laajempi ja monipuolisempi.)
Kaikki tuntevat tarinan Tinan ja Iken avioliitosta, sitä ei käydä kirjassa liikaa kertaamaan. Sen sijaan minulle oli uutta se, että jo Tinan vanhemmat olivat riitaisa pariskunta, ja he jättivät lapsensa sukulaisten huomaan. Myös rotukysymystä Amerikassa, niin kuin Tina sen havaitsi, sivutaan. Tinan suhde kristinuskoon, suvun baptisti-taustaan, ei ollut kerrotusta päätellen kovin syvällinen. Kokemukset helluntailaisuudesta olivat hauskempia, mutta - Tinan sanoin - eivät löytäneet hänessä kaikupohjaa sen enempää kuin hiljaisemmat baptistimenot. Läheisen Margaret-serkun kuolema 1954 kosketti häntä syvästi.
Hän kirjoittaa: "En kyennyt niihin aikoihin pukemaan käsitystäni Jumalasta sanoiksi, koska minulla ei vielä ollut siihen sanoja. Pystyn kuitenkin muistamaan ensimmäisistä muistoistani alkaen kokemuksen luonnossa ilmenevästä jumalallisuudesta. Jotenkin tiesin, että sydämessäni on jumalallisuutta, vaikka perheeni perinteiset uskomukset ja tapa harjoittaa uskontoa eivät innostaneet minua. Toivoin, että he olisivat eläneet niin kuin puhuivat ja olisivat olleet myönteisempiä."
Teoria kymmenestä maailmasta eli olotilasta selitetään hyvin ymmärrettävästi, sekä listaten allekkain kunkin "maailman" myönteiset ja kielteiset ulottuvuudet, joka on suoraa lainaa Soka Gakkai Internationalilta (ks. vastaava taulukko heidän nettisivullaan), että arkielämän esimerkein Tinan omasta elämästä. Hän näkee myös yhteyden nykypsykologiaan, Abraham Maslowin itsensä toteuttamista ja tarvehierarkiaa koskevaan teoriaan. (Kymmenen maailmaa on osa laajempaa teoriaa, "3000 maailmaa yhdessä elämän hetkessä"; katso tässä blogissa, Opillisia peruskäsityksiä: Ichinen Sanzen)
Tina kertoo miten hän hahmottaa karman, ja vertaa sitä painovoimaan: "Kun ihminen kasvattaa hengellistä valaistumisen pakovoimaansa, hän voi vapautua minkä tahansa karmisen rajoituksen painovoimakentästä." [...] "Olen oppinut ymmärtämään ja hyväksymään ajatuksen siitä, että kaikki elämässä koettu, alhaisimmasta korkeimpaan, on ajatusteni, sanojeni ja tekojeni karmista lopputulosta." En tiedä mitä ajattelisin tästä. Onko tämä sitä samaa yksinkertaistamista, mihin olen kyllästynyt länsimaisen esoterian yhteydessä? Tiettävästi itse Buddha ei suinkaan opettanut, että kaikki mitä meille tapahtuu, on karmaa. (Ja itse asiassa koko sanakin tarkoittaa nimenomaan itse tekoa, ei sen hedelmää.) Itse olin hyvin mielissäni lukiessani Dhivan Thomas Jonesin kirjan "Kun on tämä, syntyy tuo" (Triratna ry 2013), jota lainaan sivulla Opillisia peruskäsityksiä, koskien karmaa. Se oli hyvin valaiseva esitys asiasta buddhalaisessa yhteydessä.
Tina mainitsee yllättyneensä kuullessaan - ja niin yllätyin minäkin lukiessani tämän - että hänen ihailemansa Mahatma Gandhi oli aloittanut jokapäiväisen rukouskokouksen ashramissaan laulamalla Nam-myoho-renge-kyo-mantraa oppilaidensa kanssa. Toki Gandhi tunnetusti piti myös Jeesuksen vuorisaarnasta, joten mikä ettei. Tälle todellakin löytyy vahvistus netistä - Mahatma Gandhi: The Japanese Connection.
Kirjassa käännetään käsite "chanting" mantrojen laulamiseksi, ja totta, sitähän se sanakirjan mukaan on, vaikka itse olen käyttänyt "lausumista", ja puolisoni kutsuu sitä leikillisesti "manaamiseksi" (laulaminen on ehdottomasti parempi kuin "chanttaaminen" tai "chanttaus"!), ja totta on sekin, että se usein tuntuu ja kuulostaa enemmän laulamiselta. Monesti kun olen siihen ryhtynyt kuunneltuani juuri jotain musiikkia josta pidän (enkä siis tarkoita hengellistä musiikkia!), on tuntunut ikään kuin sama energia jota musiikki antoi, lähtisi myös minusta itsestäni, se ikään kuin jatkuu ja yhdistää kaksi toisiaan seuraavaa kokemusta samaan virtaan.
Tina kertoo SGI:n ryhmäkokoontumisen jälkeen ajatelleensa että "Nam-myoho-renge-kyo on enkelten hymni", ja vertaa mantran laulamista hengelliseen kuntosaliharjoitteluun. Hän tulkitsee sanojen laajemmin tarkoittavan: "Omistaudun mystiselle syyn ja seurauksen universaalille laille Buddhaviisauden äänivärähtelyn kautta." Yrittäessään selittää mantran laulamisen mystisiä ulottuvuuksia ihmisille, jotka eivät ole sitä koskaan kokeilleet, Tina on huomannut sen olevan kuin kuvailisi mansikoiden makua ihmiselle, joka ei ole koskaan maistanut niitä. Yksi hänen hengellisistä suosikkiteksteistään on Nichirenin kirjoitus vuodelta 1255: "Harhaista ihmistä kutsutaan tavalliseksi mutta valaistunutta Buddhaksi. Se muistuttaa likaista peiliä, joka loistaa puhdistettuna kuin jalokivi." Nam-myoho-renge-kyo-mantran laulaminen on elämän peilin voimallisin puhdistusharjoitus, hän lisää.
Ensimmäisen kerran tässä kirjassa annetaan (kiitos suomentajan!) suomenkieleen istuva ohje oikeasta lausumisesta. Kun olen niitä nähnyt netissä englantia puhuville, ne ovat mielestäni olleet kömpelöitä, jopa hiukan virheellisiä (ja kyllä minä englantini osaan). Ja pakko todeta jälleen kerran, että korvakuulolta oppiminen on yllättävän vaikeaa: olen joutunut tarkistamaan lausumistani silloin tällöin, ja nytkin vielä jouduin tekemään niin hieman, en paljon, enkä usko että sillä on merkitystä kuinka täydellistä se on. Ei ihme, että välillä kuulee hiukan vaihtelevia versioita. Sitä paitsi kun Tina Turner videoilla resitoi pitempiä pätkiä Lootussutrasta, hänenkin ääntämyksensä on suoraan sanoen huonoa, eikä se ole vain minun mielipiteeni; olen kuullut sen muiltakin, sellaisilta joiden pitäisi tietää. Enkä väitä että itse olisin siinä erinomainen, mutta kuulen kyllä eron.
Nam: lausutaan kuten kirjoitetaan. Avoin a.
Myo: kuulostaa siltä kuin sanan jojo ensimmäisen osan alkuun lisättäisiin m.
Ho: lausutaan "hǝu" (keskimmäinen äänne on o:n ja ö:n välimuoto).
Ren: lausutaan niin kuin kirjoitetaan.
Ge: lausutaan niin kuin kirjoitetaan.
Kyo: kuulostaa siltä kuin sanan jojo ensimmäisen osan alkuun lisättäisiin k.
Yksittäisten tavujen merkityksistä olen kertonut tämän blogin sivulla Harjoitus. Huomionarvoista on, että SGI nimenomaan käyttää lyhennettyä muotoa "Nam", mutta se kirjoitetaan kokonaisuudessaan kiinalaisin merkein aina "Namu", ja jälkimmäisellä tavalla monet muut Nichiren-buddhalaiset suuntaukset sen myös aina lausuvat, kuten itsekin olen alkanut tehdä viime vuonna. Kumpikaan ei ole väärin. Kannattaa myös huomata, että "renge" tosiaankin lausutaan kahtena tavuna, niin että tavussa "Ge" g-kirjain ääntyy kuten sanassa gay. Joskus tosin kuulee lausuttavan "renge" myös kuten se suomenkielessä luonnostaan lausuttaisiin yhtenäisenä sanana ("äng-äänne").
Tina kirjoittaa: "Ihanteellinen aika laulaa mantroja päivittäin on viidestätoista minuutista puoleen tuntiin. Tärkeintä on laulaa sydämensä kyllyydestä, ja mikä tahansa määrä tekee hyvää. Jokainen päättää sen itse." Vaikeina vuosinaan hän kertoo laulaneensa sitä tunteja, ja olen lukenut SGI:n jäsenten joskus niin tekevän. Minusta se on jo liioittelua. Ääneni ei edes kestäisi! Itse laulan päivän alussa juurikin 15 minuuttia, ja illalla kotiuduttuani iltavuorosta viisi minuuttia: silloin on jo myöhä, ja äänenikin on iltaisin aika painuksissa. Tina ei sitä mainitse, mutta kaksi Gongyota (= ahkeraa harjoitusta) päivässä on "oikeaoppinen minimimäärä", niin sanoakseni, ja siihen kuuluu myös parin kappaleen resitointi Lootus-sutrasta Shindokuksi (= kiinalaisten merkkien japanilainen ääntämys). Toki vasta-alkajan ei tarvitse heti vaivata päätään yksityiskohdilla, eivätkä kaikki itsenäiset harjoittajat edes omaksu mantran lisäksi mitään muuta Nichiren-buddhalaisuudesta (mutta onko se silloin Nichiren-buddhalaisuutta?).
Hän kirjoittaa: "Uskoakseni meillä kaikilla on samanlainen sisäinen viisaus kuin luontoäidillä. Se on Buddha-viisauden ääni tai syvällä sisällämme oleva Kristus-tietoisuus". [...] "Kun ihminen näkee itsensä selvästi, hänen polkunsa näyttäytyy selvempänä, ja hän saa voimaa muuttaa sen, mikä estää häntä menestymästä ja olemasta terve ja onnellinen."
Kuulemma tutkimusten mukaan rytmikäs mantralaulu virittää ihmisen aivot samalle värähtelytaajuudelle, kuin silloin kun ihminen käyttää mielikuvitustaan, tekee musiikkia ja luo taidetta tai ajattelee muuten vain rauhallisesti ja luovasti. On tieteellisiä todisteita sille, että mantralaulu vaikuttaa myönteisesti ihmisen fysiikkaan ja tunteisiin.
Tina kertoo kirjassa myös siitä mitä buddhalaisuudessa tarkoitetaan "myrkyn muuttamisella lääkkeeksi". Tästä aiheesta olen tässä blogissa julkaissut otteen Soka Gakkai Internationalin presidentiltä, Daisaku Ikedalta. Tina selittää sen seuraavasti: "Ajatus myrkyn muuttamisesta lääkkeeksi perustuu siihen, että siirtyessämme korkeampaan sisäiseen olotilaan voimme käyttää sen seurauksena syntynyttä viisautta, rohkeutta ja myötätuntoa kielteisyyden muuttamiseen myönteisyydeksi. Jos jollakulla on pieni ongelma, hän voi muuntaa sen pieneksi hyväksi. Jos ongelma on suuri, siinä piilee mahdollisuus suureen voittoon. Myrkyn muuttaminen lääkkeeksi käynnistyy yksinkertaisesti siten, että ihmisen kohdatessa jonkun ongelman hän luottaa sisäiseen voimaansa, joka ei vain auta vastaamaan haasteisiin vaan auttaa myös kukoistamaan juuri niiden takia. Näin hän voi kohota korkeampaan sisäiseen olotilaan kuin milloinkaan aiemmin." Tajusin vasta, että minä toteutin tämän omalla kohdallani aivan erityisesti edellisen puolisoni kuoltua, johon olen usein viitannut koska se oli niin käänteentekevää. Kerron siitä tarkemmin toisessa blogissani.
Kun kirjoitan netissä, johon samalla suhtaudun aika kriittisesti, Tina tekee hyvän huomion: "Voi olla, että kaikilla on vaistonvarainen tarve hakeutua itseään viisaampien seuraan, mutta nyky-yhteiskunta on heikentänyt tätä vaistoa, kun sosiaalinen media on muuttunut yhä epäsosiaalisemmaksi ja painottanut niin voimakkaasti yksilökeskeisyyttä. Se hipoo jo eristäytymistä. Toivottavasti tämä trendi alkaa jo taittua, ja tiedon hakeminen itseään viisaammilta nousee taas arvoon." Aina muutaman sivun välein kirjassa on koottu lyhyitä aforismeja, jollaisia itsekin aikoinaan keräsin päiväkirjoihini, ja edellistä huomiota seuraa pian sitaatti Nichirenin kirjoituksista:
Paras keino saavuttaa valaistuminen on hyvän ystävän tapaaminen. Kuinka pitkälle oma viisautemme voi meidät viedä? Vaikka viisautemme riittäisi erottamaan kuuman ja kylmän toisistaan, jokaisen pitäisi hankkia hyvä ystävä. - Nichiren
Myöhemmin kirjassa käsitellään samaa asiaa laajemmin, kun Tina koskettaa toisen poikansa Craigin itsemurhaa vuonna 2018. Tämä kohta sai minut liikuttumaan. Hän puhuu yksinäisyydestä, mielenterveysongelmista: "Kriisi ei yllätä minua. Minne tahansa meneekin, näkee ihmisiä tuijottamassa älypuhelimiaan. Kukaan ei välitä ympärillään olevista ihmisistä, tai heidät unohdetaan täysin. Tämän keskellä sana ystävä kadottaa todellisen merkityksensä ja alkaa tarkoittaa puolituttuja ihmisiä, joiden kanssa ollaan tekemisissä ainoastaan internetin välityksellä. Minusta vaikuttaa siltä, että sosiaalinen media, joka on saattanut aluksi olla aidosti sosiaalista toimintaa, on muuttunut pääasiassa epäsosiaaliseksi mediaksi. Nuorin sukupolvi kärsii selvästi eniten uudesta todellisuudesta. Pahoin pelkään, että tämä kaikki osoittaa teknologian kehityksen vauhdin lyöneen laudalta hengellisen kehityksemme vauhdin."
Ja tämä: "Mukavuusalueelta poistuminen on elinikäinen harjoitus. Voin ilokseni kertoa, että se on myös vuorenvarma tapa kokea lisää täyttymyksen tunnetta elämässään. Kaikille tapahtuu ihania asioita, kun avaa sydämensä ja mielensä uusille mahdollisuuksille." Kas siinä neuvo, joka on kuin minulle tarkoitettu! Olen sen myös kokenut todeksi, mutta ehkä antanut unohtua...
"Sanotaan, että on kaksi asiaa, joista ei kannata koskaan olla huolissaan. Asiat, jotka voi itse muuttaa, ja asiat, joita ei voi muuttaa. Kokemukseni mukaan lähes kaiken voi muuttaa, kun muuttaa ensin itsensä. Ei siis kannata olla huolissaan. Niin kauan kuin käyttäytymisemme perustuu myötätuntoon ja puhdistamme jatkuvasti elämäämme, olemme parhaalla mahdollisella tiellä."
"Nichiren vertasi elämän ja ympäristön yhteen kietoutuneisuutta tai ykseyttä (ks. Opillisia peruskäsitteitä: elämän ja sen ympäristön ykseys) ruumiiseen ja sen varjoon. Miten ihmisen on helpoin muuttaa varjoaan, jos hän ei pidä siitä, miltä se näyttää? Liikkumalla itse. Tämä vaikuttaa ehkä yksinkertaiselta, mutta on itse asiassa valtavan voimaannuttava näkemys. Sen mukaan kaikki ympärillämme, ihmissuhteet ja työ mukaan lukien, heijastelee sisäistä olotilaamme. Se myös rohkaisee meitä ymmärtämään, että voimme muuttaa minkä tahansa tilanteen sisäisen muutoksen kautta."
Kirjassaan Tina kertoo Beyond Music-projektista rauhan ja eri kulttuurien välisen ymmärryksen edistämiseksi, johon hän on osallistunut. 2009 ilmestyi levy Buddhist and Christian Prayers. Perusideana on ykseys moninaisuudessa. Hän viittaa vertaukseen, "kirsikan-, luumun-, persikan- ja kriikunankukat"-periaatteeseen: "Kun Nichiren opetti yli 750 vuotta sitten kaikille avointa näkemystä moninaisuudesta, hän puhui näistä hedelmistä. Ne kuvaavat sitä, että kaikilla on rodusta, sukupuolesta, sukupuolisesta suuntautuneisuudesta tai vastaavasta riippumatta yhtä lailla Buddha-luonto. Hänen sanansa muistuttavat, että lootussutra koskee kaikkia eläviä olentoja yhtään poikkeusta lukuun ottamatta. Se korostaa jokaisen suurta arvoa ja synnynnäistä potentiaalia."
Liitin aikaisemmin julkaisemaani Tina Turnerin haastatteluun Beyond Music-projektin videon, jossa hän puhuu hengellisestä sanomastaan, ja liitän sen nyt uudelleen myös tähän julkaisuun. Tina kertoo sen valmistamisesta, jota varten hän mm. kysyi henkilökohtaisesti neuvoa kirjailija Deepak Chopralta tavatessaan tämän, ja sai ison kasan henkisiä kirjoja löytääkseen oikeat sanat. Lukiessaan hän kirjoitti muistiin sanat ja lauseet, jotka herättivät hänessä vastakaikua. Hänen valitsemiensa sanojen hengellisen viestin tavoitteena oli sisäinen eheys ja sen saavuttamisen jälkeen muihin liittyminen yhteisen hyvän edistämiseksi. Tinan ääni ja rauhoittava musiikki muodostavat kokonaisuuden. Tinan levyllä (ja videolla) lausumat sanat on kokonaisuudessaan suomennettu kirjassa:
Mikään ei kestä ikuisesti. Kukaan ei elä ikuisesti. Kukka lakastuu ja kuolee. Talvi päättyy ja tulee kevät. Olkaamme avoimia elämän kierrolle. Se on suurinta rakkautta.
Menkäämme pelon taakse. Menkäämme pelon toiselle puolelle. Pelon takaa pääsee paikkaan, jossa rakkaus kasvaa ja jossa voi lakata reagoimasta pelon, vihan ja koston yllykkeisiin.
Näkyvän maailman tuolla puolen saa yhteyden itseensä. Aloittakaamme jokainen päivä laulamalla kuin linnut. Laulaminen vie näkyvän maailman tuolle puolen.
Tarvitsemme jatkuvaa itsekuria, oikeaa harjoitusta, jotta pääsemme eroon vanhoista mielen kaavoista ja löydämme uuden kestävän tavan nähdä.
Menkäämme oikein ja väärin tekemisen tuolle puolen. Rukoileminen selvittää mielen ja palauttaa sieluun rauhan. Menkäämme näkyvän maailman tuolle puolen, tuntekaamme kaiken ykseys.
Laulakaamme! Laulaminen vie näkyvän maailman tuolle puolen...
Kuulumme yhteen, olemme yhtä. Etsimme tietä oikean lähteen luo. Sen ainoan oikean.
Kulkekaamme koston tuolle puolen. Elämämme suurin hetki on se, kun alamme oppia toisiltamme.
Menkäämme näkyvän maailman tuolle puolen, jotta voimme kokea ykseyden tunteen. Laulaen. Laulaminen vie meidät näkyvän maailman tuolle puolen. Tuolle puolen...
Lähtekäämme matkaan. Lähtekäämme sisäiselle matkalle. Hiljentykäämme kuullaksemme, mitä on kaiken tuolla puolen. Avataksemme oven sille, mikä on kaiken tuolla puolen.
Olkaamme kiitollisia. Olkaamme kiitollisia ja tehkäämme tilaa sille, mikä on ajan ja paikan tuolla puolen. Olkaamme läsnä jokaisessa hetkessä, eläkäämme ajan ja paikan tuolla puolen.
Aloittakaamme jokainen päivä laulamalla kuin linnut. Laulaminen vie meidät näkyvän maailman tuolle puolen. Tuolle puolen...
Miten rakkaus liittyy tähän? Rakkaus kasvaa, kun alamme luottaa. Kun luotamme, rakkaus parantaa ja uudistaa meidät.
Rakkaus innostaa ja voimaannuttaa tekemään suuria asioita. Se tekee meistä rakastavampia. Rakkaus saa tuntemaan turvaa ja vie lähemmäs Jumalaa.
Kun pääsemme näkyvän maailman tuolle puolen, löydämme todellisen rakkauden. Jatkakaamme laulamista. Laulaminen vie meidät kaiken tuolle puolen. Tuolle puolen.
Tina Turner: Spiritual Message - Beyond
Tina kertoo kirjassa myös hänen elämästään tehdystä musikaalista, joka sai ensi-iltansa 2019 - Tina: The Tina Turner Musical. Toivottavasti näemme sen vielä Suomessakin.
"Vastasin elämän myrskyyn ja mahdottomuuteen laulamalla kovaan ääneen Nam-myoho-renge-kyo-mantraa. Kutsuin syvää sisäistä viisautta apuun intensiivisen hengellisen kamppailun keskellä, ja yhtenä päivänä sisäinen taistelu oli yhtäkkiä ohi. Kaikki epäilykset kaikkosivat, samoin rajoittavat ajatukset. Päästin irti kaikesta, minkä alempi minä väitti olevan mahdollista tai mahdotonta. Voitin tärkeimmän taistelun ja näin itseni ensimmäistä kertaa elämässäni täysin selvästi. Helpotuksen ja vapauden tunne oli suuri. Vaikken pitänyt monista havaitsemistani asioista, tiesin voivani muuttaa ne. Oivallus toi toivoa ja voimaa. Olin nyt oman elämäni käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja. Vaikka moni asia ympärilläni ei ollut päältä päin katsottuna muuttunut, tiesin, että hengellisen kamppailun voitettuani oli pelkkä ajan kysymys, koska ulkoinen maailma alkaisi muuttua."
Ja erinomainen muistutus myös 53-vuotiaalle itselleni: "Muistutan itseäni mielelläni siitä, että vanhaksi eläminen ja vanheneminen eivät ole välttämättä sama asia. Kuten sveitsinsaksalainen kirjailija Herman Hesse sanoi, mitä enemmän ihminen kypsyy, sitä nuorempi hänestä tulee. Se on kaunis ajatus! Toivon, että kaikki kypsyvät ja nuorenevat siitä riippumatta, minkä ikäisiä he ovat, ja jatkavat elämäänsä aina vain eteenpäin."
Kirjan lopussa on buddhalainen sanasto.
Kenties hivenen epäileväinen ensivaikutelmani kirjasta alkoi muuttua loppua kohti yhä positiivisemmaksi kun huomasin että se itse asiassa inspiroi minua! Rukoilen Gongyossani päivittäin... "jatkuvasti puhdistaakseni ja syventääkseni uskoani ja harjoitustani, jotta voisin saavuttaa valaistumisen tässä ruumiissa", ja tähän sain Tinan tekstistä lisää innoitusta! Joskus meitä tarvitsee muistuttaa siitä minkä jo tiedämme, jotta se olisi jälleen tuoreena edessämme. Toivottavasti tämä kirja niin ikään avaa uusia oivalluksen ovia lukijoille, silloin se olisi suuri siunaus. Kyllä sen avulla varmasti voi päästä alkuun tällä tiellä, ja on jokaisen oma asia kuinka pitkälle haluaa edetä.
Talven 2020 numerossaan buddhalainen Tricycle-lehti julkaisi netissäkin Tina Turnerin haastattelun, jonka on tehnyt lehden toimittaja Clark Strand toukokuussa. Haastattelussa keskitytään pitkälti Tinan buddhalaisuuteen, luonnollisesti, eli nimenomaan Nichiren-buddhalaisuuteen, joten se on minun näkökulmastani erityisen kiinnostava. Nimenomaan Tina Turnerin ansiosta minäkin olen Nichiren-buddhalainen.
Olit jo menestynyt laulunkirjoittaja ja esittäjä kun aloit harjoittaa buddhalaisuutta varhain 1970-luvulla, mutta henkilökohtainen elämäsi oli kriisissä. Olet antanut tunnustusta henkiselle harjoituksellesi siitä että pääsit turvallisesti myrskyisten, toisinaan pelottavien aikojen läpi. Kuinka löysit Nichiren-buddhalaisuuden?
Vuoteen 1973 mennessä olin ahdistunut ja uuvuksissa parisuhde-väkivallasta, ja kävi vaikeammaksi kätkeä se joiltain ympärilläni olevilta ihmisiltä. Kun olin itsekseni studiolla äänitystiimimme kanssa, he loivat minuun joskus katseita kuin haluaisivat sanoa, "koska hankkiudut ulos tuosta sotkusta?" joka ei auttanut yhtään. Sitten eräänä päivänä nuori äänisuunnittelija sanoi jotain erilaista: "Tina, sinun pitäisi kokeilla lausumista. Se auttaa sinua muuttamaan elämäsi."
Lausuminen kuulosti siltä kuin se olisi luultavasti enempi opiskelijoita varten kuin minun kaltaistani yli kolmekymppistä äitiä. Joten sivuutin sen mielessäni. Pari kuukautta sen jälkeen nuorin poikani, Ronnie, tuli kotiin kantaen jotain mikä näytti ruusukolta, mutta olikin itseasiassa buddhalaiset rukoushelmet. Hän sanoi lausuneensa Nam-myoho-renge-kyo'ta ystävän talossa kadun varrella, ja pyysi minua sinne hänen kanssaan tapaamiseen.
Minä halusin, mutta noina aikoina olin periaatteessa vanki omassa kodissani. Joten kerroin Ronnielle etten voinut, ja se siitä. Sitten muutama viikko myöhemmin Ike toi kotiin tämän mukavan näköisen naisen tapaamaan minua. Hän teki sitä aina, toi ihmisiä "tapaamaan Tinaa". No kas kummaa, hän alkoi puhua minulle Nam-myoho-renge-kyo'n lausumisesta. Siinä sitä taas oltiin! [Naurua]
Selvästikin maailmankaikkeus oli yrittänyt lähettää minulle viestin, ja olin viimein valmis vastaanottamaan sen.
Mikä Nam-myoho-renge-kyo'n lausumisen harjoittamisessa on se mikä toimii sinulle?
Kun ensimmäistä kertaa opin siitä, pidin tosiasiasta että harjoitus tarjosi minulle yksinkertaisen, käytännöllisen kaavan onneen. Alkaessani opiskella buddhalaisia oppeja ja lausua enemmän, se johti minut ottamaan vastuun elämästäni ja perustamaan valintani viisauteen, rohkeuteen ja myötätuntoon. Ei kauaa sen jälkeen kun aloin lausua, aloin nähdä, että voima jota tarvitsin muuttaakseni elämäni, oli jo minussa.
Minulle harjoitus tuntuu aktiiviselta ja virkistävältä. Nichiren-buddhalaisuuden Soka Gakkai-traditiossa me lausumme silmät auki ja pontevalla rytmisellä toistolla, jota olen aina rakastanut. Vähän kerrassaan se toi esiin rohkeuteni murtautuakseni ulos ja elääkseni itsenäistä elämää omillani.
Jotkut ystävät naapuruston ryhmässä olivat harjoittaneet vuosia ennen kuin minä aloitin. He lupasivat että minusta tulisi onnellisempi kuin olen ikinä kuvitellut mahdolliseksi jos pitäytyisin siinä enkä koskaan luovuttaisi. He olivat oikeassa! Minä todella uskon että jokainen voi tehdä saman.
Vuosia sitten Broadway-näyttelijätär kertoi minulle että Nam-myoho-renge-kyo'n lausuminen oli suosituin buddhalaisen harjoituksen laji viihdyttäjien keskuudessa. Mikä tässä buddhalaisuuden muodossa houkuttaa niin monia ihmisiä esittävien taiteiden parissa - näyttelijöistä ja tanssijoista laulajiin ja jazz-muusikoihin?
Se on suuri kysymys. Buddhalaiset opit yleisesti kannattavat avomielistä, hyväksyvää, ja tuomitsematonta elämänkatsomusta, jota taiteilijat pitävät vetoavana.
Erityisesti Nichiren-buddhalaisuuden suhteen, Nam-myoho-renge-kyo'n lausumisella on niin selkeä, musikaalinen rytmi - se vastaa laulamista. Luulen, että esiintyjät tuntevat luonnostaan vetoa harjoituksiin, jotka pitävät sisällään rytmin ja äänen, ja se saattaa olla syy miksi niin monet pitävät lausumista parempana kuin hiljaisempia meditaation muotoja. Voisi sanoa, että lausuminen on eräänlaista henkistä esittävää taidetta.
Olet joskus identifioinut itsesi "Baptisti-buddhalaiseksi". Mitä se tarkoittaa sinulle?
Minut kasvatettiin Baptisti-traditiossa, ja käytännössä kaikki jotka tunsin kotikaupungissani, olivat Baptisteja. Lapsuuteni Baptisti-vaikutteet eivät vain kadonneet koska aloin opiskella ja harjoittaa buddhalaisuutta. Olen aina kunnioittanut perintöäni, samalla kun minulla on myös ollut etsivä henki. Tapani kommunikoida Äiti Luonnon ja maailmankaikkeuden kanssa yksinkertaisesti vaihtoi sanastoa, Baptistista buddhalaiseksi. Buddhalaisuuden kieli toimii minulle. Ja kuten olen oppinut maailman uskonnoista ja filosofioista, olen nähnyt yhteisiä lankoja jaettavan niiden kaikkien välillä. Minulle on tärkeää juhlia molempia - löytää ykseys moninaisuudessa - joka on mitä buddhalainen harjoitukseni opastaa minut tekemään.
Oliko se tuo virike löytää ykseys moninaisuudessa, joka johti sinut tulemaan osalliseksi Beyond-musiikkiprojektiin, voittoa tavoittelemattomaan liikkeeseen, joka kutoo yhteen musiikkia ja inspiraatiota Tiibetin buddhalaisuudesta, kristinuskosta, hindulaisuudesta, Nichiren-buddhalaisuudesta, ja muista traditioista?
Kyllä, ehdottomasti. Minulla on palava tunne uskontojen välisen ja kulttuurien välisen ykseyden edistämisestä, josta syystä Beyondiin liittyminen vetosi minuun. Musiikki jota olemme luoneet Beyondin kanssa on kutsu kaikille ihmisille avata sydämensä Toiselle, kaikkien erojen tuolla puolen, ja tulla yhdistetyksi globaalina yhteisönä.
Ja kuitenkin me näytämme elävän lisääntyvästi kahtia jakautuneessa maailmassa. Mikä on sinun näkemyksesi jakautumisesta joka parhaillaan hallitsee politiikkaa, sekä Amerikassa että ulkomailla?
Uskon, että lääke jakautuneisuuteen on jalostaa ja levittää myötätuntoa kaikkia eläviä olentoja kohtaan. Näyttää että niin monissa paikoissa on rakkauden ja ystävällisyyden kuivuus näinä aikoina. Jotkut ihmiset reagoivat kipuun aiheuttamalla enemmän kipua itselleen ja muille. Tämä on noidankehä joka luo enemmän negatiivista karmaa ja huonontaa kaikkien asioita. Ihmisperheemme täytyy lopettaa jakautuneisuuden toksinen karminen kuvio ennen kuin se lopettaa meidät.
Amerikka horjui jo väkivallasta ja jakautuneisuudesta ennen kuin Covid-19 alkoi. Jos mitään, pandemia näyttää tehneen kaiken pahemmaksi. Jonakuna joka on selvinnyt rasismista, perhetraumasta, taloudellisesta perikadosta, ja rakkaiden ennenaikaisesta kuolemasta, minkä neuvon tarjoaisit?
Tärkein asia on olla koskaan antamatta periksi. Kaikesta huolimatta. Kun valitsemme toivon epätoivon sijaan, olemme jo voittaneet. "Talvi muuttuu aina kevääksi", on eräs suosikkisanontojani Nichirenilta. Temppu on siinä että meidän täytyy tehdä osamme auttaaksemme sitä eteenpäin.
Buddhalaisuus on opettanut minulle, että haasteidemme sisään kätkettynä ovat opetukset jotka meidän täytyy oppia murtautuaksemme läpi parempaan elämään. Niin vaikeaa kuin se voikin olla käsittää vaikeiden aikojen keskellä, kun voimme nähdä ongelmamme tuosta näkökulmasta, asiat luonnostaan muuttuvat. Silloin jopa mahdottomasta tulee mahdollista.
Toivon valitseminen on välttämätöntä, kuten on tapojen löytäminen käyttää vaikeuksiamme eteenpäin siirtymiseen. Elämässäni oli paljon niin sanottuja mahdottomia olosuhteita, joita en voinut hallita tai muuttaa, mutta oivallukseni oli että henkisen harjoitukseni avulla saatoin muuttaa tapaani reagoida haasteisiin. Ymmärsin että arvokkain apu tulee sisältäpäin.
Mikä sinusta on tärkein buddhalaisuuden aspekti joka ihmisten pitäisi pitää mielessä tänä päivänä?
Buddhalaisuus opettaa tasa-arvoa - voimaannuttavaa periaatetta, että jokaisella on potentiaali saavuttaa valaistuminen ja tulla ehdottomasti, häviämättömästi onnelliseksi. Kun tulemme näkemään tämän potentiaalin itsessämme, voimme nähdä ja kunnioittaa sitä myös kaikissa muissa.
Kuten Soka Gakkai Internationalin (SGI) presidentti Daisaku Ikeda sanoo: "Kun ymmärrämme että elämämme ovat yhtä maailmankaikkeuden suuren ja ikuisen elämän kanssa, me olemme Buddha. Buddhalaisuuden päämäärä on tehdä kaikki ihmiset kykeneviksi tulemaan tähän ymmärrykseen." Tämä on niin tärkeää koska se on avoinna jokaiselle, kulttuurista, kielestä, jopa uskonnosta huolimatta. Se muistuttaa että jokaisella yhtälailla on potentiaali Buddhatilaan, valaistukseen, ja että meidän pelastuksemme riippuu meistä.
Mikä tekee sinusta niin vahvan uskovan?
Todellinen todiste. Nichiren opetti että henkisen harjoituksen pitäisi tuottaa "todellinen todiste". Ja minun henkilökohtainen harjoitukseni on osoittanut minulle, kerta toisensa jälkeen, että se vain toimii. Mikään ei ole vakuuttavampaa kuin todellinen todiste. Ja se tekee minusta hyvin vahvan uskovan.
Et ole koskaan lakannut kamppailemasta tehdäksesi itseäsi paremmaksi, et ole koskaan lakannut kilvoittelemasta. Mikä on ollut suurin haasteesi hiljattain?
Pysyä fyysisesti kunnossa ja terveenä terveyshaasteideni jälkeen. Kuluneina kymmenenä vuotena olen kokenut syövän, huimausta, aivoinfarktit, ja munuaisvian. Siinä olisi paljon käsiteltävää missä tahansa iässä, mutta minä läpäisin sen päälle seitsenkymppisenä! Ei väliä miten haastavaa se oli, tai saattaa vielä olla, mikään ei voi voittaa henkeäni.
Nyt kahdeksankymppisenä voin sanoa hymyillen, että olen totisesti voittanut elämäni joka aspektissa. Olen kiitollinen että henkinen harjoitukseni auttoi minua pysymään tyynenä ja rauhallisena, huolimatta siitä mitä tapahtui, enkä koskaan tuntenut oloani alakuloiseksi kovin kauaa.
Mielen asenne on aina puolet taistelua, ja minun mielentilani on ollut selkeä ja vahva, kiitos Nam-myoho-renge-kyo'n lausumisen.
Mitä haluaisit jakaa ihmisten kanssa, jotka ovat vasta aloittaneet buddhalaisen harjoituksensa?
Ole kärsivällinen ja päättäväinen. Älä koskaan lakkaa kasvamasta ja oppimasta. Ole avoin laajentamaan sydäntäsi ja mieltäsi. Tule isommaksi kuin mikään ongelma jonka kohtaat. Sisäisen maailmasi jatkuva laajentaminen on avain onneen. Soka Gakkain traditiossa me kutsumme tätä prosessia "inhimilliseksi vallankumoukseksi".
Voitko sanoa siitä enemmän lukijoillemme, joille tämä periaate ei ehkä ole tuttu?
Inhimillinen vallankumous on sisäinen muutos, sydämen vallankumous. Se on kasvuprosessi joka tapahtuu kun työskentelemme laajentaaksemme parhaita ominaisuuksiamme voittaaksemme esteet tai vastustuksen. Ajattele sitä tapana tulla tuntemaan vapaaehtoinen kasvu turvalliseksi. Mukavuus-alueeltasi pois astuminen itsensä kehittämisen ja suuremman hyvän edesauttamisen tähden on elämänpituinen harjoitus. Mutta ihmeellisiä asioita tulee sydämesi ja mielesi avaamisesta uusille mahdollisuuksille. Uskon että voimme löytää korkeamman tarkoituksen melkein kaikessa mitä teemme - työssä tai elämässä. Se on inhimillinen vallankumous.
Mikä on yllättävin asia jonka olet oppinut 80-vuotisen elämäsi aikana?
Iästä riippumatta elämällä on aina lisää yllätyksiä varastossa sinua varten! Jotkut yllätykset tuovat iloa ja jotkut kärsimystä. Niin tai näin, sinun täytyy rullata sen mukana, ja mikä tärkeintä, oppia siitä. Hymyile ja ole kiitollinen kyydistä - se muistuttaa että olet elossa!
Jos voisit vakuuttaa jokaisen maailmassa tekemään vain yhden asian tehdäkseen siitä paremman, mikä tuo yksi asia olisi?
Ole aina ystävällinen. Huomaat että se tulee takaisin luoksesi.
Se on hyvä neuvo jokaiselle, ja epäilen että on olosuhteita joissa sinun täytyy ensin olla ystävällinen itsellesi. Suuri osa tarinaasi henkilökohtaisesta muutoksesta oli pakosi väkivaltaisesta suhteesta. Onko sinulla neuvoa ihmisille, jotka saattavat tuntea olevansa ansassa epäterveessä suhteessa?
Sinulla ei ehkä ole suoraa kontrollia siihen mikä tulee tiellesi, mutta sinulla on kontrolli siihen kuinka reagoit. Olet vahvempi kuin luulet. Pidä huolta itsestäsi, rakasta itseäsi. Henkisen harjoituksen avulla voit nähdä itsesi ja elämäsi selvästi. Ja kun voit nähdä selvästi, voit muuttaa minkä tahansa tilanteen. Älä koskaan tyydy suhteeseen, jossa sinua ei kunnioiteta ja hellitä.
Olet puhunut julkisesti positiivisesta näkemyksestäsi ikääntymisestä. Kuinka onnistuit nousemaan yläpuolelle nuoruuteen pakkomielteisesti suhtautuvaa musiikki- ja viihdebisneksen kulttuuria?
Olen aina toivottanut tervetulleeksi vanhenemisen ja myöntänyt ikäni ylpeydellä. Olen ehdottomasti törmännyt ikäsyrjintään urallani, mutta voittanut sen tekemällä parhaani ja näyttämällä että kokemus on arvokasta.
Kokemus tuo viisautta. Jos tähtäämme olemaan eilistä onnellisempi versio itsestämme, silloin ikä on vain numero. Elämän joka vaiheessa olen tuntenut itseni onnekkaaksi kokiessani sen mitä tulee joka vuoden myötä. Sydämessäni tänä päivänä tunnen itseni nuorekkaammaksi kuin ikinä. Se johtuu siitä että vaalin jokaista hetkeä.
Olet ottanut yllesi järkähtämättömän sankarin manttelin pitkän urasi kuluessa. Vuosien henkisen harjoituksen ja kaiken sen jälkeen mitä olet voittanut, vieläkö vihastut tai tunnet olosi epätoivoiseksi?
Kyllä, tietenkin, olen kuitenkin todellinen ihminen! [Naurua] Ja kuten kaikki muut, koen täyden valikoiman inhimillisiä tunteita - mukaan lukien viha ja suru. Mutta olen oppinut olemaan antamatta negatiivisten tunteiden viipyä.
Milloin tahansa tunnen varjojen hiipivän sisään, lisään valoa kuinka vain voin. Liikunnalla, joogalla, meditoimalla, lukemalla, lausumalla, menemällä kävelylle, viettämällä aikaa ystävien tai perheen kanssa. Jopa torkut voivat tehdä ihmeitä. Mutta on myös mahdollista muuntaa nuo tunteet, "muuttaa myrkky lääkkeeksi", kuten Nichiren sitä nimitti.
Ajatus on että kun kohotat elämäntilaasi, kun kehität mielentilaasi, voit käyttää siitä seuraavaa viisautta, rohkeutta ja myötätuntoa kääntämään minkä tahansa negatiivisen positiiviseksi. Se alkaa ongelmien kohtaamisesta tietoisena että sinulla on voima sisälläsi ei vain voittaa ne, vaan myös menestyä niistä johtuen - saavuttaa enemmän kuin sinulla oli ennen ja tavoittaa uusia korkeuksia. Ja kun itseluottamuksesi tarvitsee tehostusta, voit ladata sen uudelleen tekemällä mitä tahansa positiivista harjoitusta joka kohottaa sinua. Elämäntilasi nostaminen on avain merkityksellisten, kestävien muutosten luomiseen.
Tänä päivänä ne jotka tulevat ensimmäistä kertaa buddhalaisuuden pariin, ovat usein parikymppisiä. Kuten ystävä havainnoi hiljattain: Heidän ensimmäiset muistonsa ovat syyskuun 11:sta. Sitten tuli ilmastonmuutos. Ja nyt pandemia. Onko sinulla mitään neuvoja nuorille ihmisille tänä päivänä?
Ole osa ratkaisua maailmamme haasteisiin, millä tahansa tavalla joka sinulle parhaiten sopii. Ole rehellinen, tee kovasti työtä, ja ole totuudellinen itsellesi. Kova työ palvelee sinua hyvin. Älä anna helpon polun houkutuksen huijata sinua. Ainoastaan uurastus synnyttää vakaan luonteen.
Omistaudu sen tyyppiseksi henkilöksi tulemiselle, joka voi aina tuoda esiin hyvyyden itsessään ja muissa. Sillä tavalla luodaan todellista arvoa, tyydytystä, ja suloisuutta elämässä.
