Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ultra-päivät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ultra-päivät. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 17. heinäkuuta 2024

ECCE EGO VI

 Tämä on kuudes osa vanhoista päiväkirjoistani ammentavassa sarjassa. Nyt tullaan vuoteen 1994. Tähän vuoteen päättyvät kalenterimuotoiset päiväkirjani; myöhemmältä ajalta minulla on vielä pari pikku vihkoa sekä tietenkin yli tuhatsivuinen kirjani - "Henkinen Odysseia" - johon tulen myös viittaamaan yhä enemmän koska tässä vaiheessa olin jo alkanut kirjoittaa sitä rinnakkain kalenterimerkintöjen kanssa. Se sisältää pidempiä pohdintoja ja kokemuksia, ja yksi luku kattaa jopa kuukausia (kokosin muistiinpanoja vähitellen, ennen kuin kirjoitin kaiken yhteen). Siitä tulen pakostakin vain irrottamaan sitaatteja sieltä täältä, teksti on liian laaja... 

Tämä projekti tuntuu tällä hetkellä jumittavan; olen ehkä itse hiukan kyllästynyt siihen, mutta on liian paljon liian hyvää materiaalia jotta voisin kokonaan luopua siitä! 

Toistan rehellisesti mitä olen siihen aikaan kirjoittanut, erityisesti henkisistä asioista (ja mistä muusta minä silloin edes olisin kirjoittanut - sehän oli koko elämäni!), vaikka pakko on todeta että nyt tänä päivänä lukiessani noita juttuja, se tuntuu todella nololta! Myöhemmällä iällä olen tavannut samankaltaisia ihmisiä kuin minä olin päälle parikymppisenä, ja kokenut heidät hyvin raskaiksi. Kauhistuttaa ajatella minkälaisen vaikutelman muut ovat minusta tuolloin saaneet! Ei ihme että yhteydenpito tiettyjen ihmisten kanssa alkoi käydä niin yksipuoliseksi, että lopulta annoin sen jäädä kokonaan. 


04.01.1994 Tampereelle Rosenterapiaan; palleani oli taas arka - "pelokas", kavahtaen kun sitä lähestyi. Pääni ei tuntunut mielellään kääntyvän sivuille vaan katsoi ennemmin eteen; siitä tuli mieleen, että katson enemmän tulevaisuuteen kuin elän tässä hetkessä. Sydämen ja niskan välille avautui yhteys. 

06.01.1994 Luin Leadbeaterin kirjan [Mestarit ja polku] kolmessa päivässä: todella mielenkiintoinen, vaikka sisältääkin paljon asioita, joita on vaikea ymmärtää ja sulattaa. Kuinka luotettava hän lienee; hänen kohdalleenhan osui Krishnamurti-episodi, ja vielä väitti Kristuksen eläneen 100 vuotta aikaisemmin ja kuolleen kivitettynä: Ervast todistaa toisin Christosophiassa

08.01.1994 Pyrin nyt nousemaan aamuisin varhemmin ylös ja meditoimaan heti alkajaisiksi (toistamiseen illalla). Kamppailuni eläimellisen luontoni kanssa sujuu hyvin; olen ikään kuin henkisesti kohotetussa tilassa - seksuaalienergia virtaa ylöspäin. 

11.01.1994 Jouni [silloinen kaverini] kävi ruokatunnillaan. Vaikutti siltä että hän ei ole ollenkaan ymmärtänyt mitä kirjeelläni ajoin takaa, että harkitsen vakavasti onko ystävyydellämme tulevaisuutta; jos henkinen kehitys vaatii uhrauksia, olen valmis siihen!

12.01.1994 Olen alkanut usein meditoida vielä kolmannen kerran päivässä, puolen päivän jälkeen. Tänäänkin puoli tuntia lausuin AUM-mantraa, ja tuntui että olisin voinut jatkaa vaikka kuinka kauan. 

14.01.1994 Viime yönä tulin ratkaisuun, että minun todellakin on syytä katkaista siteeni Jouniin, ja olin hyvin huojentunut. En saanut unta näin suuren päätöksen jälkeen. Olisikohan tähän vaikuttanut se että olen jonkin aikaa kantanut mukanani lumihiutaleobsidiaania, joka auttaa eteenpäin henkisellä tiellä, poistaen tuttua mutta jo hyödyttömäksi käynyttä energiaa kehosta ja aurasta tehden tilaa uudelle. 

16.01.1994 "Henkinen Odysseia" on tällä hetkellä tärkeämpi minulle kuin tämä kalenteri; siinä on enemmän minua itseäni - ajatuksiani ja tunteitani. 

17.01.1994 Heräsin jo viideltä: näin mielenkiintoisen unen minusta ja Jounista, täynnä symboliikkaa, joka vahvisti korttien ja riimujen esittämät asiat suhteestamme. Muutamana iltana pyysin unta, joka selvittäisi suhdettamme. Ennen nukahtamista pidin rodokrosiittia ja malakiittia sydämen päällä ja yöllä lapiksen lisäksi aventuriinia; auttaa antamaan anteeksi. 

19.01.1994 Todella ennätyksellinen, koko tämän kuun kestänyt selibaattini - jota olisin voinut jatkaa vaikka kuinka kauan - päättyi, koska kysyin korteilta mitä se merkitsee minulle ja nostin "Intohimon". Iltalenkkini vehähti tavanomaisesta 1,5 tunnista liki 2,5 tuntiin, sillä poltin metsässä kaikki Jounin kirjeet menneiltä vuosilta, ikään kuin sinetöimään päätökseni. Rakastan dramaattisia elkeitä, ja toisaalta tämä liittyy samaan prosessiin kuin vanhojen lehtien vienti divariin...

20.01.1994 Kirjoitin jo eilen illalla Jounille kirjettä, jossa kerron päätöksestäni ja siihen vaikuttaneista tekijöistä. 

23.01.1994 ... Tein Jounille sen bioenergiahoidon. Hän oli alkuun epäröivä, mutta jälkeenpäin ylisti että "mahtava kokemus" ja "täytyy kokeilla toistekin". Mikä mielenkiintoisinta, hän oli nähnyt ja kokenut juuri niitä värejä ja mielikuvia, joita visualisoin noin 40 minuutin aikana: punaista, vihreää, sinistä, kotkan tjs., pilviä, kokenut lentävänsä. Myöskin hän tunsi kylmiä väreitä. Aloitin ja lopetin huoneen ilmapiirin puhdistuksella suitsukkeella ja magnetisoidulla vedellä, sekä kävin pesulla. Aluksi meditoin vajaat 15 minuttia ja se todella puhdisti mieleni. Hoidon aluksi pyysin suojelusta ja saada välittää valon voimia, keskityin hetken ennen kuin aloitin. Jouni makasi lattialla, taustamusiikkina Medwynin "Merlin". Käytin myös kiteitä apuna. Ensin värähtelytason kohotus, visualisoin vaaleansinistä taivasta, valkoisia pilviä, putoavan höyhenen, lentävän joutsenen tai lokin sekä itse Jounin leijailevan taivaalla. Sitten visualisoin puron virtaavan hänen lävitseen. Lähetin vihreää valoa pään kautta, punaista jalkojen kautta, vaaleanpunaista rintaan ja hartioihin, jolloin myös kosketin häntä. Vähän myös oranssia solar plexukseen. Lopuksi suojasin auran valkoisella. Tällä kertaa tein siis lähinnä värähtelytason kohotuksen ja auran puhdistuksen. Käytin sanaa "rauha" mielessäni vaaleansinisen kohdalla ja "rakkaus" vaaleanpunaisen kohdalla. Myös affirmaatiota "uskallan astua uuteen ja tuntemattomaan ja tarttua tilaisuuteen kasvaa ja kehittyä" toistin mielessäni ikään kuin Jounin suulla. Oma persoonallisuuteni oli syrjässä ja minä olin puhdas valon kanava! Ehkä tästä vielä ura urkenisi..? 

25.01.1994 Jouni kävi; koko kotimatkan hän tunsi "värinää" selkärangassa, unia oli ehkä tavallista enemmän ja mieliala nyt korkeammalla! 

26.01.1994 Minulle tulee muuten selvästi huono olo keittiössä mikron ollessa päällä, pakko poistua huoneesta; osoitus sen helvetinkoneen haitallisuudesta! 

01.02.1994 Tampereelle Rosenterapiaan... Terapiassa avauduin tällä kertaa enemmän kuin koskaan aiemmin; kerroin minusta ja Jounista, Perheniemestä, bioenergiahoidosta, ystävänsaanti-vaikeuksistani, Kertoessani liian suurista odotuksistani Jounia kohtaan, ihoni reagoi ihottumalla. Kertoessani kuinka syyllistin häntä, vaikka kaikki oli minussa itsessäni, kehoni otti lisää tilaa; hyväksyin jotain itsessäni. Anneli sanoi, että kun näkee molempiin suuntiin (materialisuus/henkisyys), se on tasapainoa! Lopuksi hän vielä antoi esitteitä Reikistä, jota myös tekee, ja sanoi että Tampereellakin pidetään viikonloppukursseja. 

02.02.1994 Soitin ja ilmoittauduin sunnuntaina 20.3. Voi hyvin-lehden järjestämälle Denise Linnin kurssille Helsingissä, "menneet elämät avuksesi" (jälleensyntymisterapiaa). Sitä ennen soitin Tiinalle ja varmistin että voin yöpyä heillä. Puhuin varmaan puolisen tuntia, kun selostin päätöstäni Jounin suhteen, eilistä Rosenhoitoa, bioenergiahoitoani ja lopuksi Jounista näkemääni unta. 

06.02.1994 Jouni kävi noin kello 13.30-17.00... Tein hänelle tunnin bioenergiahoidon. Taustamusiikkina soi Medwynin "Excalibur" ja "Merlin" b-puoli. Tuoksulampussa frankinsence, setripuu ja appelsiiniöljyä. Aloitin taas värähtelytason kohotuksella. Seuraavaksi chakrojen tasapainotus selkäpuolelta, kivet apuna, á 5 min. a) Peruschakra: "maa kannattaa minua", laukkaava valkoinen hevonen. b) Pernachakra: "minulla on vapaus valita tunteeni", kirkasvetinen puro. c) Solar Plexus: kirkas, lämmittävä aurinko. d) Sydänchakra: vihreä kesäinen luonto, avautuva vaaleanpunainen ruusu. e) Kurkkuchakra: sininen taivas, meri, kisailevat delfiinit. f) Otsachakra: "valossa on viisaus", loistava täysikuu yönsinisellä taivaalla. g) Kruunuchakra: "minä olen violettitulen olento", violetti liekki kämmenestä päälakeen. 10 minuutin yleinen vahvistus: kullankeltainen pyramidi Jounin ympärillä, joka lopuksi kohoaa tähdeksi avaruuteen. Auran suojaus valkoisella valolla. Tunsin itsekin virkistyväni hoidon aikana, loppua kohti energia suorastaan tihentyi: tunsin sen värähtelevän Jounin energiakentässä. Hän muisti viime kerralla nähneensä hoidon aikana myös delfiinin ja enkelin (enkelit voivat olla läsnä; delfiinien hoitavista ominaisuuksista oli juttu Voi hyvin-lehdessä). Tällä kertaa Jouni tunsi alussa pään rupeavan kuumottamaan, lento-olo. Kylmänvärähtelyt rinnasta napaan, myöhemmin koko ruumiissa. Pistoa vasemmanpuoleisessa kyljessä alhaalla. Mielikuvat joita hän näki, suurinpiirtein järjestyksessä: haukka, violetti tai indigo usva, mahdottomasti maljakoita, upean näköisiä ja niin paljon ettei osaa muistakaan. Mm. hevosenpäisiä, maapallon muotoinen, yksi kuin suuri lehti, jossa "pähkinäreuna". Myös kultainen maljakko. Niissä oli värjättyä vettä, kaikkia värejä, ei mustaa. Kultaisessa kultaista, maapallossa kirkkaansinistä, hevosmaljakossa ei mitään. Sitten hän näki valkoisen kissan nukkumassa ja tunsi itse olevansa siinä (Möttönen jäi kotiin nukkumaan - telepaattinen linkki?). Nouseva aurinko meren takaa. Kyyhkynen muuttui joutseneksi. Valkoinen hevonen. Parrakas vanha mies, joka hymyili; melkein kuin kuvani Jeesuksesta, mutta vanhempi, pää pyöreähkö. Parta leuan alapuolelle, pähkinän ruskea (mahdollisesti henkiopas). Aurinko uudestaan. Dlfiini taas jossain välissä, ja metsähiiri hangessa. Jouni sanoi haluavansa pitää taukoa tämän jälkeen. 

07.02.1994 Ahtisaari päihitti Rehnin 53.9%/46.1%, vajaan 250 000 äänen erolla - ei mikään valtava rako. Elisabeth olisi ollut edustava pressa, mutta Ahtisaarikin tuo uusia raikastavia tuulahduksia; varmasti pystyn elämään hänenkin presidentin kaudellaan (alkaen 1.3.1994). Ahtisaari on Suomen 10. presidentti. Äänestysprosentti oli 82.

12.02.1994 Tein energiahoidon veljelleni, hänestä vain ei saa jälkeenpäin paljoa irti; näki maiseman (puita ja järven) ja tunsi "jotain" siellä täällä. Äiti ei "viitsinyt" kokeilla.

Illalla meditoidessani Mestarin kuvaa, olin lähellä ruumiista poistumista. Asento tavallista mukavampi, keskityin erityisen tarkasti "kolmannen silmän" kohtaan, kuten Paul Brunton neuvoo. 

13.02.1994 Lyhyellä harkinnalla lähdin Tampereelle: olen jo noin vuoden halunnut nähdä elokuvan "Matkalla Idahoon" (PO: River Phoenix) ja se on nyt uusintaesityksenä Niagarassa: upea elämys, kyllä kannatti pelkästään sen takia. [Aivan liian nuorena kuollut River on minulle ikuisesti merkittävin näyttelijä; hurjaa ajatellakin että uudet sukupolvet eivät ehkä ole kuulleetkaan hänestä tai tunne hänen elokuviaan... joista tärkein Stand by me'n ohella on My Own Private Idaho.]

My Own Private Idaho, nuotiokohtaus,

River Phoenix ja Keanu Reeves


17.02.1994 Annoin Jounille yli kuukausi sitten kirjoittamani kirjeen, jossa vihdoin kerron päätöksestäni ja siihen vaikuttaneista syistä. 

27.02.1994 Olen viime aikoina tehnyt aamuisen voimajuomani vuorikiteistä granaattien sijaan, ja värihoidossa käytän nyt oranssia punaisen sijaan. Yritän nousta niin aikaisin aamulla, että ehtisi rauhassa meditoida ennen kuin äiti nousee kolistamaan. Meditaatiokertani ovat pidentyneet, noin 50 minuuttia sujuu leikiten. Kaksikin kertaa päivässä kyllä riittää. 

01.03.1994 Tampereelle. Rosenterapiassa kerroin syntymäpäiväni fiiliksistä. Käteni "pidättelivät" jotain; Anneli mainitsi luovuuden ja kerroin luovasta kaudestani. Hän kysyi mitä muuta tykkäsin tehdä Perheniemessä, ja mainitsin mm. kävelyretket ja keskustelut, ja ettei nykyään ole ketään jonka kanssa niitä tehdä. Kerroin Tiinasta ja Karista [ystäväpariskunta Perheniemen opistosta], ja että ystävystyn paremmin naisten kanssa kuten tässäkin tapauksessa. Anneli kysyi onko mustasukkaisuutta, ja vähän sellaista olen Karista kuvitellut. Kun kädet vielä pidättelivät jotain ja Anneli kysyi mitä ne haluaisivat tehdä, kerroin lupaamastani hoidosta Tiinalle ja Karille. Ja kun vielä oli jotain, kerroin Karin olleen huonossa kunnossa, ja että todella haluan auttaa! Alussa Anneli kysyi mihin suuntaan jalkani haluaisivat mennä; mieleen tuli tietysti "eteenpäin". 

03.03.1994 Kovan yrityksen jälkeen sain viimein yhteyden "Reikipaikkaan" Tampereella ja ilmoittauduin I kurssille 25.-27.3. Tilat ovat pienet, joten osallistujia on yleensä noin 10 henkeä. Opettajana Hilkka Duncan. Miehiäkin alkaa nykyään olla mukana. Kolme eri tasoa: ei ole kyse siitä, kuinka monta kurssia on käynyt, vaan kuinka paljon kehittää ja puhdistaa itseään ja tekee hoitoja. Energian määrä kasvaa virityksissä, ja koska olen jo hoitoja tehnyt, Reiki auttaa hallitsemaan paremmin energioita oman kehon kannalta. 

08.03.1994 Miksi juuri Reiki? Koska se on niin hyvin tunnettu ja paljon käytetty energiahoitomuoto. Myöskin Reiki-ihmisten keskinäinen yhteydenpito on piirre josta pidän. Sekin, että Reiki on kehitetty (tai "uudelleen keksitty") Japanissa, vaikuttaa: olen varmasti elänyt Japanissa joskus, niin paljon sen kulttuuri kiehtoo, ja vaihtoehtojutuista Reikin ohella myös makrobiotiikka kiinnostaa.

15.03.1994 Yllätyksekseni ja ilokseni Ullalta [ystäväni Perheniemen opistosta] tuli kirje; nukkekoti on hyvin edistynyt - mukana oli valokuva. Hän on lakannut hennaamasta hiuksiaan jotta harmaa on päässyt esiin. Ja mikä vasta uutinen: huhtikuun lopussa Ulla lähtee Findhornin järjestämälle kuuden viikon matkalle Himalajalle (Nepaliin ja Tiibetiin)! Melkein käy kateeksi. Hän kehuu minussa olevan "aimo annos rohkeutta ja peräänantamattomuutta" ja oli mielissään saadessaan kirjekorttini. 

20.03.1994 Muistiinpanoja Helsingistä Denise Linnin kurssilta "menneet elämät avuksesi" Henkisestä Odysseiastani: 

Kaikki ihmiset eivät ole niin visuaalisia, että näkisivät menneitä elämiään. Joku voi myös tuntea, kuulla tai haistaa. Jos ei näe/koe mitään, voi kysyä itseltään: "Jos tietäisin, niin mitä se olisi?" Jos huomaa, että mieleen onkin tullut tapahtuma jostain kirjasta tai elokuvasta, voi kysyä: "Miksi juuri se kirja/elokuva?" Jotkut lähelläni istuneista todella tunsivat ja näkivät asioita. Minä lähinnä tiedostin joitain seikkoja ja kuvitin sen mielessäni. 

[Yksityiskohtaiset kuvaukset ohjatusta visualisaatio-meditaatiosta eivät ole kovin mielenkiintoisia, eivätkä myöskään ns. "menneet elämäni", koska en voi ottaa niitä niin vakavasti. Vaikka edelleen uskon uudelleen syntymiseen, ei sillä ole merkitystä mitä olet ollut - eikä se edes ole "sinä" tarkalleen ottaen. Kauaskantoisin hedelmä tältä kurssilta - jota en silloin tiennyt - oli se, että mukana oli myös henkilö, johon tutustuin seuraavana vuonna, ja joka yhä on pitkäaikaisin edelleen elämässäni oleva ystäväni. Porukkaa oli ison salin täydeltä, joten emme todellakaan nähneet siellä. Hauska "sattuma" kuitenkin.]

Marika Burton - silloinen Voi Hyvin-lehden päätoimittaja - 
tulkkina vasemmalla, sekä Denise Linn.

23.03.1994 Eilen huomautin ettei kukaan ole kysynyt viikonlopustani: aina kun palaa kotiin jostain pää täynnä uusia ajatuksia, innosta puhkuen, törmää välinpitämättömyyden muuriin, joka latistaa fiilikset - siksi pitäisikin päästä pois näistä ympyröistä, jossa kehitykseni ikään kuin taantuu ja jumiutuu paikoilleen. Kerroin lyhyesti, myös kurssista, vaikkei siinä äidin mielestä tietenkään ollut järkeä. 

25.03.1994 Tampereelle... Pienimuotoisempaa ja kotoisampaa kuin kuvittelin, vain neljä henkeä minun ja Hilkan lisäksi. Yksi mies, Justus, joka on kertaaja. Kukin vuorollaan sai ensimmäisen virityksen - hyvin lyhyt, tunsin päässäni jotain. Opettelimme itsehoitoa. 

26.03.1994 Saimme toisen ja kolmannen virityksen; saavat takaraivossani aikaan väreilyä tai "venymisen" tunteen. Teimme ryhmähoitoja, kukin vuorollaan hoidettavana, ja kukin vuorollaan pääpuolessa hoitajana. Tunsin lämpöä ensin vain toisten käsien kohdalla, lopussa koko kehossa. Tapana on halata lopuksi hoitajan kanssa. Rikoin taas yhden rajan kun hoidettuamme Justusta minäkin halasin häntä! Miehen halaaminen ei tuntunut erilaiselta kuin naisen, vain se tunne että nyt tässä tapahtuu jotain ennen kokematonta! 

27.03.1994 Neljäs viritys. Tehtiin lyhyempi hoito tuolilla istuen pareittain vuoron perään: tunsin aivan ihanan "euforian" päässäni hoitaessani! Näin lyhyt aika ja silti oli ikävä palata arkeen: niin kiinteä side ehti muodostua näihin ihaniin ihmisiin, että heitä jo kaipaa! Sanoin haluavani juuri Hilkan II kurssille jo tänä kesänä. Jaoimme niin paljon rakkautta, että jälkeenpäin kaipaan kaikkia niitä lukemattomia halauksia! 

28.03.1994 Halasin sekä Mikaa että äitiä illalla kosketuksen kaipuussani. Nukuin pehmoeläinteni kanssa. Kotona rakkaudenkaipuuni ei oikein saa vastakaikua, siksi kai minulla on ollut kova makeanhimokin, johon kromi ei auttanut: täytyy vain itse jakaa rakkautta ensin. Teen itsehoitoa ja reikitän kaikkea mahdollista. Illalla tein Mikalle Reikihoidon hiukan lyhennettynä, hän kun on niin kärsimätön. Kehui tuntevansa kuumuutta ja sanoi lopuksi olleen ihanaa! Tänään aloitin Vogelin viiden päivän riisipaaston! 

29.03.1994 Tunnen rakkautta kaikkia ja kaikkea kohtaan! Tein Mikalle tunnin hoidon - nukahti heti alussa; tuntui kuulemma hyvältä.

30.03.1994 Kolmas hoito Mikalle. 

31.03.1994 Neljäs hoito Mikalle; alussa hän taas nukahti vähäksi aikaa, mutta oli muuten hyvin rauhaton. 

01.04.1994 Viimeinen paastopäivä, ei mitään valittamista. Tein kiteillä fyysistä kehoa ja energiakenttää puhdistavan hoidon itselleni, ja kylläpä tekikin hyvää: todella tunsi miten sai uusia voimia. 

03.04.1994 Kun Mika illalla halusi halauksen, halasin samalla äitiäkin - ja hyvinkin luontevasti. 

05.04.1994 Ajattelin ensin peruuttaa tämänpäiväisen Rosenhoidon näin pian kurssien jälkeen, mutta menin kuitenkin. Sen sijaan päätin lopettaa toistaiseksi tähän kertaan, enkä vasta ensi kuussa kuten alunperin suunnittelin. Reisissä oli jännitystä, jota itse en kovin hyvin tuntenut: haluan pitää itseni tiukassa kontrollissa etten herättäisi huomiota; siksi yleensä pidätän nauruakin. Rintalihakset vetävät hartioita kyyryyn: mieleeni tuli rakkaudenkaipuuni. Annelin kysyessä keneltä en ole saanut sellaista rakkautta kuin kaipaan, mieleeni tuli ekaksi äiti... Minun lapsuudessani hän kävi vielä tansseissa yms., ja minä sain kulkea vapaasti metsissä kun kaverieni äidit etsivät heitä huolissaan. Halasin Annelia lähtiessäni. Anneli sanoi lopuksi, että jotain minulle on todella tapahtunut. 

09.04.1994 Askartelin Jounille synttärikortin (tai -taulun) Voi hyvin-lehden mietelausesivusta, mukaan halauslippu ja kirje: lahjaksi ehdotan neljän reikihoidon sarjaa - parasta mitä voin antaa! 

Tulee ihanan rento olo kun tekee reikihoitoa itselleen. 

11.04.1994 Kirjoitin nyt Jounille sen kirjeen (reikitän sen ennen kuin suljen kuoreen).

19.04.1994 Vihdoinkin rohkaisin mieleni ja soitin Väinölä-yhteisöön. Heillä on kyllä vapaita huoneita, mutta niitä tarvitaan myös vieraita varten. Joka tapauksessa sanottiin ettei jäseneksi pääsy ole niin yksinkertaista, vaan yleensä pitkä prosessi. Neuvottiin tulemaan tutustumaan ja keskustelemaan perustaja Martta Horjanderin kanssa. 14.5. alkaa viikon kesäkurssi; ohjelmaa pienin tauoin 5-6 tuntia/pv. Mahdollista olla lyhyempikin aika, ja hinta on vapaaehtoinen! Ilmoittauduin heti! Ensimmäinen askel on otettu: vain toimimalla voi tehdä mahdollisuuksistaan totta! 

21.04.1994 Pitkästä aikaa tein vesivärityön: maalasin itseni välittämässä Reikiä, mutta en ole täysin tyytyväinen lopputulokseen, joten tehnen uuden version aiheesta. Muitakin ideoita on jo mielessä. 

23.04.1994 Minä menen Tampereelle, avartuva ihmiskuva-terapiamessuille.

29.04.1994 Jätin ruuanlaiton tänään väliin, kun en malttanut keskeyttää Ervastin elämäkertaa ennen kuin se oli lopussa. Ervast oli todella vilpitön totuudenetsijä (ja -löytäjä) ja nöyrä opetuslapsi, mutta sittemmin toki myös suuri opettaja ja epäilemättä korkealle kehittynyt sielu. 

07.05.1994 Pitkän suostuttelun jälkeen sain tehtyä äidille reikihoidon. Tunsi sekä kylmää että kuumaa jossain välissä.

08.05.1994 Toinen reikihoito äidille; aluksi: "voi voi ei jaksaisi". Jälkeenpäin: "no ehkä vähän jotain tuntui". Olen ajatellut neljää kertaa, mutta ehkä on paras luovuttaa kun hoidettava on niin vastahakoinen. Hoidon tehokaan ei ole silloin paras mahdollinen. Minua ei osata arvostaa eikä ymmärtää tässä perheessä! 

"Ymmärtävä ihminen on sinulle enemmän sukua kuin oma veljesi, sillä jopa omat sukulaisesi eivät ehkä ymmärrä sinua eivätkä tiedä sinun todellista arvoasi". (Kahlil Gibran)

"Side, joka yhdistää sinut todelliseen perheeseesi, ei ole sukulaisuus, vaan kunnioitus toisten elämää kohtaa ja ilo siitä. Kovin harvoin saman perheen jäsenet kasvavat saman katon alla." (Richard Bach: Illuusio)

09.05.1994 Etelä-Afrikan ensimmäisten vapaiden vaalien jälkeen uusi monirotuinen parlamentti valitsi yksimielisesti Nelson Mandelan maan ensimmäiseksi mustaksi presidentiksi!

Elämme historiallisia aikoja. Sanotaan, että jokaisen vuosisadan viimeisellä neljänneksellä tulee Suuren Valkoisen Veljeskunnan puolelta joko lähettiläs tai erityinen voimavuodatus: jälkimmäinen vaikutus on minusta selvästi havaittavissa - Saksojen yhdistyminen, Neuvostoliiton hajoaminen, Etelä-Afrikka...

11.05.1994 Kävimme Mikan kanssa illalla pelaamassa tunnin sulkapalloa, hauskaa oli - enemmän vitsailumme kuin itse peli.

12.05.1994 Äiti aloitti lettujen teon aamulla, mutta en halunnut hänen laittavan sokeria taikinaan, mistä väittelimme hetken, kunnes minä jatkoin niiden tekoa.

14.05.1994 Lähdin klo 13 pyörällä Vilppulaan Ihmisyyden tunnustajien kesäkursseille. Tein evääksi asti kasvispurilaisia ja ostin taskuun menevän sadetakin, koska satoi - onneksi vain alkumatkasta, mutta tuuli kyllä haittasi koko matkan, joka kesti viisi tuntia eli tunnin enemmän kuin viime kesänä: olinkin Väinölässä täsmälleen klo 18, jolloin kurssi alkoi - paikka vain oli väärä, sillä minulle unohdettiin kertoa että ne pidätäänkin Mäntän Sampolassa. Ystävällinen tyttö neuvoi tien - kyllä huomaa miten hyvää yhteisöelämä tekee lapsille; tarjosi mahdollisuutta jäädä syömään ja odottelemaan, mutta päätin mennä kuitenkin. Ensin kävin vikapaikassa kun ymmärsin neuvon "Serlachiuksen taidemuseosta vastapäätä" liian kirjaimellisesti. Perille päästyäni oli menossa kertomus Blavatskyn elämästä, sitten musiikkiesitys ja yhteislaulua, jonka jälkeen syötiin: tarjolla oli leikkelettä yllätyksekseni. Varsinainen ruoka oli kalaa. Kaikki tulivat kättelemään ja tervehtimään vuorollaan, todella sydämellinen vastaanotto! Myös Martta Horjander tervehti - nuorempi/nuorekkaampi kuin kuvittelin; hiukan pulskahko. Häntä tunnutaan pidettävän henkiseen tietoon päässeenä opettajana. Väinölästä löytyi majoitus - sinne kun jätin reppuni - ensin oli tarkoitus jakaa huone, mutta sainkin ihan oman! 

15.05.1994 Käsiteltiin pitkään J.R. Hannulan kirjasta "Kysymyksiä ja vastauksia III" kysymystä pahan vastustamattomuudesta. Aina välillä musiikkia. Illalla pari esitelmää, mm. "teosofia - vaihtoehto kirkonopille", ja hauska kuvaelma. En ole vielä paljoa saanut tästä irti, enkä ole oikein päässyt sisään joukkoon. Sisäänpäinlämpiävää porukkaa. Muut ovatkin tuttuja keskenään, minä olen uusi kasvo. 

16.05.1994 Aurinko paistoi taas sen verran että rohkenin pyöräillä Sampolaan, eilen sain kyydin. Ohjelma sujui tuttua kaavaa. Illan esitelmänä mm. H.S. Olcottista. Päiväohjelma tuppaa olemaan vähän haukotuttava ja puuduttava. Hyvä kun tulin, on nimittäin herännyt vähän epäilyksiä - ei tietenkään aatetta kohtaan, eikä Ihmisyyden tunnustajiakaan, ja uskon yhä että yhteisöelämä tekisi minulle ihmeitä (Perheniemen kokemusten valossa), mutta onko juuri tämä minun juttuni? Minullahan on intressejä moneenkin suuntaan. Yhteisön keskittymisen teosofiseen aatteeseen voi nähdä sekä hyvänä että vähemmän hyvänä. Onhan yhteisö toiminut jo yli vyosikymmenen, kun taas moniaatteellinen (tai aatevapaa) Suvikumpu-yhteisö hajaantui vain vuoden yhdessäolon jälkeen. Toisaalta ulkomailla Findhorn sen kuin porskuttaa. Mieleen tuli myös että karmahoroskooppini lienee oikeassa että uskonnollinen asenteeni on pääasiassa älyllinen: minulla on enempi taipumusta teologiseen todisteluun kuin käytännön elmässä toteuttamaan aatetta. Mutta niinhän tulisi elää kuin saarnaa! 

Kylmän materialistisesti täytyy todeta että antoisinta on mahdollisuus ostaa kirjallisuutta. 

17.05.1994 Tänään Martta sanoi minulle: "Mitä se tämä poika tekee, kun ei minkäänlaista virettä näy olevan? Minä luulin että se on kiinnostunut tästä kurssista, mutta taitaa olla omat kiinnostukset." Mitäpä tuohon olisi voinut sanoa. Kuulin myöhemmin erään ihmisen puhuvan hänelle miten nyt on virkeämpi kuin kahdella edellisellä kurssilla, ja Martta totesi että mitä useammalla kurssilla on, sitä virkeämmäksi tulee. Lieneekö jokin energiajuttu? Minäkin olen hyvin unelias: ensim. yön nukuin katkonaisesti vieraassa paikassa, mutta sen jälkeen syvemmin kuin kotona. 

18.05.1994 Tänään lähdin kotimatkalle heti aamusta. Jätin 300 markkaa huoneeseeni vapaaehtoisena maksuna ja lähdin ihan hissukseen, vain yhdelle naiselle mainitsin asiasta - koska hän kysyi! Olin jo etukäteen päättänyt lähteä viimeistään keskiviikkona ellen viihdy loppuun asti, joten se ei suoranaisesti liity siihen että nyt olisi tullut minun vastausvuoroni kesäkurssikysymykseen. 

19.05.1994 Olen koko päivän kirjannut Väinölän kokemuksiani Henkiseen Odysseiaani. 

25.05.1994 Tein rentouttavan chakrameditaation illalla kivet apuna: tunsin ruusukvartsin sydämen päällä lämmenneen huomattavasti!

26.05.1994 Pelasin Mikan kanssa sulkapalloa ja olin kuolla nauruun hänen juttujensa takia. 

27.05.1994 Soitin illalla Tiinalle ja vastoin alkuperäistä suunnitelmaani olisin mieluusti tullut yöksi heille niin ei olisi kiire mihinkään - kuten Tiina viime sunnuntaina ehdotti - mutta heillä olikin juuri ollut kova riita ja tilanne edelleen jännittynyt ja ratkaisematon. Sääli, näin ollen emme edes tapaa huomenna. Täytyy lähettää heille paljon vaaleanpunaista valoa. 

28.05.1994 Helsinkiin kansainvälisille korukivimessuille vanhalla kaapelitehtaalla, lähinnä erityisen "mystiikkanäyttelyn" houkuttelemana, joka osoittautui pettymykseksi - niin vähän näytteilleasettajia; kiviä taas saa nähdä muuallakin. Valon Polku oli myös paikalla, joten otatin uuden aurakuvan: nyt olikin tapahtunut suuri muutos edelliseen nähden (aurahan toki muuttuu jatkuvasti, ja tämä kuva näyttää vain yhden tason siitä), paljon vihreää kropan ympärillä merkiten muutosta joko ajattelun tai käytännön tasolla: muutoksen pitäisi ilmeisesti heijastua käytännön elämään asti. Pään yllä voimakas oranssi, parantava voima. Ylhäältä suoraan päähän tulee indigo "tiedon virta", jonka ympärillä valkoisella näkyy vahvasti sielun asema. Imartelevaa ainakin. 

Aurakuva 28.5.1994

06.06.1994 ...Otatin valokopioliikkeessä suurennoksen Reiki-logosta, jonka sitten kotona piirsin läpi toiselle paperille, liimasin kartongille, leikkasin ja rei'itin kuviot irti, ja piirsin sen läpi logon kangastussilla valkoiseen paitaani, viimeistellen vapaalla kädellä. 

10.06.1994 Tein saunassa vaaleita hiuksia kirkastavan huuhtelun kehäkukka-keitteellä + omenaviinietikalla. 

13.06.12994 Käytin paljon aikaa tehdäkseni listoja, kuten mitä onni on minulle nykyisessä elämäntilanteessani yms. sekä vastatakseni kysymyksiin, tyyliin: "Mitkä asiat menneisyydessäni ovat vaikuttaneet elämääni kaikkein negatiivisimmin?"

14.06.1994 Tein numerologisia laskelmia lainaamani kirjan perusteella. 

17.06.1994 Tv-sarjassa "Kuuma piiri" oli jakso, jossa poliisi paljastuu homoksi ja tämä aiheutti kitkaa työtovereitten kanssa; en ole pitkään aikaan seurannut sarjaa, mutta tällaiset juonet kiinnostavat aina. 

Illalla meditoin intensiivisesti noin 50 minuuttia ja koin sen miellyttävänä. Viime aikoina olen meditoinut yleensä puoli tuntia kerrallaan. 

18.06.1994 Meditoin tänään kaksi ylimääräistä kertaa: ensin keskittymällä kynttilän liekkiin vuorikiteen läpi, ja sitten myöhemmin chakrameditaatio musiikin ja kivien avulla.

19.06.1994 Tänään ylimääräisenä ohjelmana kehon ja energiakentän puhdistus kiteillä (tekee terää!) sekä värimeditaatio. Metsälenkilläkin tein harjoituksia, mm. taolainen meditaatio seisaaltaan, tavanomaisempi meditaatio keskittyen ensin linnun ääneen, sitten läheisen männyn latvaan. 

24.06.1994 Juhannusaatto. Kuukaudenpäivät suunnittelin pyöräileväni tänään Vilppulaan katsomaan Väinölän uuden näytelmän ensi-iltaa klo 18. Eilen näytti ettei onnistu, mutta nyt oli ihan hyvä ilma - suorastaan kuuma, vaikka tuulikin miellyttävästi ja välillä meni aurinko pilveen. Muistaen viime kerran, lähdin kaiken varalta jo 12.30, mutta kuinka ollakaan, tein ennätyksen: olin Vilppulassa kolmessa tunnissa! Odotusaika kului kirjoja katsellessa ja kotikahvilassa limsaa ja jätskiä nautiskellen. Ostin Ervastin "Salatiedettä omin päin", H.P.B:n "Hiljaisuuden ääni", Mabel Collinsin "Valoa tielle". Muuten, tullessani pihaan siellä oli tuttua talon väkeä, ja kuulin sanottavan, "tuolta tulee taas se poika." Kuulosti vähän negatiiviselta, vai kuvittelinko vain? Näytelmä "Kolme puuttuvaa sanaa" kertoi kansalaissodan ajasta 1918, ja miten J.R. Hannula ratkaisi sotakysymyksen. Päähenkilö oli kuitenkin muuan Aino. Yksi filmirulla tuli täyteen. Kesti 1,5 tuntia ja lähdin heti paluumatkalle; yltynyt tuuli haittasi. Olin jo etukäteen iloinnut mahdollisuudesta viettää juhannusyötä hissukseen pyöräilemällä. Näin monia kokkosavuja. Liikennettä riitti yöhön asti. En nääntynyt ihan niin kuin viime kesänä, vaikka loppumatkasta silmät meinasivat väkisin painua kiinni, ja olin niin hikinen että paleli puserosta huolimatta. Mennen tullen toistelin mielessäni Jeesuksen rukousta mantrana (Vaeltajan kertomukset); ehkä se antoi voimaa. Rukoilinhan viime kesänä Valamon jälkeen kävellessäni Heinäveden asemalle ja uskoin sen auttaneen. Kuten lähtiessäni arvelin, olin kotona jälkeen keskiyön. Äiti valvoi kun ei uskaltanut mennä nukkumaan, "kun on kaikenlaisia roistoja liikkeellä näin juhannuksena". 

Näytelmä on päättynyt Väinölässä 24.6.1994

29.06.1994 Kirjoitin eilen kohteliaan muistilapun keittiöön, jossa pyydän hiljaisuutta aamumeditaationi ajaksi alkaen klo 9, ja se vaikutti tänään tuottaneen tulosta; keskittyminen oli huomattavasti helpompaa. 

01.07.1994 Avartuva ihmiskuva-kesäpäiville Lautsian lomakeskukseen Hauholle... Huoneeni Mäntylä-nimisessä talossa nro 4, kämppiksenä ihan symppis nuori etunimikaima... Klo 19 aloitimme "Kuntolan" salissa mm. hiljentymisellä. Ihmiset saivat sitten kertoa itsestään, jota jatkettiin illalla kahvi/tee-tauon jälkeen. Sitä ennen maaäiti-meditaatio, joka on Valonkantajien päätoimintamuoto; joka ilta 21-22 välillä jos kotona meditoi, on osallisena suuremmassa ketjussa. Juttuja jatkettiin puoleenyöhön, ja senkin jälkeen meni moni vielä nuotiolle - itse en jaksanut. Tunnistin mm. Ultrapäiviltä tutun parantajan Vilppulasta, Helena Jantusen, sekä Ullan ystävän, Pirjon! Unohdin mainita että aivan ensimmäisenä vaihdoimme "halauslippuja" kahden vierustoverin kanssa - ja halasimme! 

02.07.1994 7.30 aloitimme jumpalla pihamaalla; tein oman Tai Chi'ni perään. 9.00 eniten täällä odottamani, eli kosminen palvelus, ja olihan se vaikuttava seremonia, sisältäen mm. musiikkia, invokaatioita, visualisointia. Vetäjä Tarja Wilson (ottaa pian äitinsä tyttönimen) oli tyylikäs näky valkoisessa kaavussaan violetin vyön kera. Lopuksi kuulimme kasetilta Ananda Tara Shanin siunauksen, menimme piiritanssia, halasimme muutamaa lähellä olevaa. 

Sitten Alva Karppinen puhui rakkauden ja valotyön merkityksestä. Lounaan jälkeen Tarja Wilson esitelmöi "yhteisestä voimastamme", käsitellen mm. säteitä ja mestareita. Yhteistä Summit Lighthousen opeille oli ainakin se että Jeesus olisi siirtynyt maailmanopettajaksi Kuthumin kanssa, ja hänen tilalleen 6. säteen johtoon tullut mestari Nada. Kuulemma Maitreya tulee fyysisesti noin 500 vuoden kuluttua, ja valmistaa tietä noin 20 ihmisen kautta, joista kaksi on Ananda sekä Sai Baba; loput ovat ehkä vielä lapsia tai syntymättä. Seuraavaksi menimme ulos yrttejä katselemaan, sitten paneelikeskustelu henkisiä liikkeitä yhdistävästä totuudesta: paljon puhetta herätti kysymys, "miksi Jumala tarvitsee kanavan viesteilleen?" Nyt menin iltanuotiolle. 

Avartuva ihmiskuva-kesäpäivien paneelikeskustelu

03.07.1994 Meditaationa puja eli rukousmietiskely. Teosofisen seuran edustaja esitelmöi fyysisen kehon transformaatiosta alkemian valossa. Markku Manninen antoi esitti astrologian ajatuksia mm. vesimiehen ajasta. Viimeisenä kahvin jälkeen planeettamietiskely (Neptunus) Shan Taran (nykyinen Ananda Tara Shan) kirjasta "17 askelta täydellisyyteen". Tuntui tehokkaalta!

04.07.1994 Eilen eräs Tuulikki näki Tai Chi-harjoitukseni ja sanoi sen menneen "kuin linnun lento". Hän jotenkin arvasi minun käyneen Väinölässä ja kyseli, koska oli itse menossa teatteriin ja ehkä tutustumaan pitemmäksikin aikaa. Eräs Oili taas sanoi näkevänsä minut buddhalaismunkkina hiljattaisessa inkarnaatiossa - juuri kuten koin Denise Linnin kurssilla! Hän kertoi Valonkantajien viettäneen kesäpäiviä Virtain perinnekylässä jokunen vuosi sitten. Virroilla kuulemma on "Vuorela" tjs. ametistikallio, joka on toiminut avaruusaluksen laskeutumispaikkana (sieltä oli löydetty ametisti siis). 

06.07.1994 Soitin ja ilmoittauduin illalla Vapaan Katolisen kirkon hiljentymispäiville Kreivilän lomakodissa Matkussa 22.-24.7., jonne jo viime kesänä olisin halunnut. Yövyn teltassa - sää toivottavasti on suosiollinen.

07.07.1994 Pyöräilin Ähtärin eläinpuistoon aikani kuluksi, kuten jokakesäiseen traditiooni kuuluu. Mikan seura olisi ollut ihan kiva muuten, mutta matkat hänen kanssaan ovat hankalia. 

14.07.1994 Lähdin pyöräilemään Kuortaneen urheiluopistolle Ultrapäiville klo 9.30. Vastaanotossa jouduin jonottamaan reilun tunnin, joten menetin avaussanat klo 13.30. Otin puolihoitopaketin (telttapaikka, aamupalat, yksi ateria/pv)... Klo 14 Irma Weisen kertoi henkiparannuksesta tänään; välillä keskityimme yhdessä välittämään parantavaa voimaa hänen veljelleen, astrologi Heikki Heimolalle, jonka syöpä on puhjennut uudelleen. Klo 18 "ykköspesässä", jossa on pieni kahvion tapainen, suomalaista kalligrafiaa, ja Jani-Mikael Marosin & Aulis Nurmisen kivinäyttelyt, esitelmöi lyhyesti Summit Lighthousen edustaja - piristävää uskonnollista paatosta vaihteeksi. Kävi ilmi mm. että järjestö suhtautuu myönteisesti mormoneihin - opissa kuulemma on jotain yhteistä ja enkeli Moroni [tässä olin erehdyksessä kirjoittanut Mormon, mikä olisi tietysti vain looginen oletus] ei ollut kukaan muu kuin mestari El Morya (nämä toi esiin mies joka kysyi asiasta)! Liikkeen piirissä varaudutaan atomisuojin ja ruokavarastoin "tuleviin katastrofeihin" (jotka tokin on vältettävissä ihmisten toimesta). Elisabeth Clare Prophet sain vähän aikaa sitten terveen poikalapsen, 56-vuotiaana! 

Klo 19 Bey Heng: "elämänkatsomus elämän suolana." Klo 21 (- 24) jakauduttiin kolmeen keskusteluryhmään: valitsin kosmiset ystävät Kuortanehallissa. Pääasiassa Kalevi Riikonen esitelmöi. Sivusipa jopa mestareita ja seitsemää sädettä. Välillä virkistävä värimietiskely. 

15.07.1994 Hiostavaa on ollut, lämpöennätykset rikottu (32 astetta). Kävinkin aamulla suihkussa ja saunassa uimahallissa klo 7; sain olla rauhassa, mutta altaaseen en kuitenkaan uskaltautunut. Sen sijaan kävin kyllä järvessä myöhemmin päivällä! Kello 10 Alva Karppinen: unien kautta itsetuntemukseen. Kello 14 Aulis Nurminen: maa- ja vesisäteilyt. Kello 19 Penttinen - Karlsson: kuinka saavutamme yhteyden galaktiseen perheeseemme? Sen sijaan menin katsomaan USA:ssa NBC:n 1.3. esittämän dokumentin profetioista; Nostradamus, Cayce ym. vuosituhannen vaihteeseen osoittavat nmonet katastrofiennusteet. Filmissä oli pätkä Summit Lighthousen Royal Teton Ranchilta. Järjestön edustaja sen esittikin miniluentonsa jälkeen (chakroista). Jokin tuossa Summitissa pistää vastaan; kuulinkin sivusta että järjestössä sallitaan vain annettu opetus, muuta ei siihen saa sekoittaa. Valitsin Alvan unet-keskusteluryhmän: aika loppui jo 22.30, kun piti poistua Kuortanehallista hälytyslaitteiden takia. Rantasaunassa vapaata keskustelua 1.00 asti. Helena Jantunen kutsui paikalle avaruusystäviään, ja kun mm. minäkin vasemmalla kädelläni tunnustelin näiden kenttää, tunsin melkein epämieluisan "paineen" käsivarresta sydämeen, kunnes Helena päästi ystävänsä pois! 

16.07.1994 Virkistävä sadekuuro aamulla. 10.00 Jukka Hirvensalo: rakastava, myönteinen viisaus meissä; yleisö sai todella nauraa, niin humoristista. Eräs nainen muisti minut Valamosta viime kesältä - minä en häntä. 14.00 Esko Jalkanen: Atlantis ja Kalevala. 19.00 Esko Mustosen juontama musiikkipitoinen Ultra-ilta: mm. taikuri Al Dante esiintyi ja valitsi minut avustajaksi (apua!) ensimmäiseen korttitemppuunsa. Unohti palauttaa kelloni, jonka alussa vei ovelasti - jouduin tivaamaan sitä jälkeenpäin. Noloa. 

Ultrapäivien osallistujia ryhmämietiskelyn jälkeen 16.7.1994

17.07.1994 10.00 Matti Luoma: New Age, tiede ja kirkko. 13.30 Alva Karppinen: ihmisten yhteisö - uusi tapa elää. Päätössanat noin kello 15. Ostin Jani-Mikael Marosilta kaksi pientä vuorikidettä, ametistikiteen, ruusukvartsin (Tiinalle & Karille) ja kaksikärkisen vuorikiteen itselleni. Ultralta ostin Alice A. Baileyn "Tutkimus valkoisesta magiasta tai oppilaan tie." Paljon muuten samoja naamoja kuin Lautsiassa pari viikkoa sitten. 

18.07.1994 Äiti soitti [kotiin, sisarensa luota, jossa olivat. Ei ollut muuta kuin lankapuhelin!]; Mika on jo kovasti kysellyt minua - ja minä kun en ollenkaan kaipaa heitä, päinvastoin, olen nauttinut tästä yksinäisyydestäni! Pikku sateesta huolimatta lähdin pyörällä Haapamäelle noin klo 14.30. Perillä olin viiden maissa. Mietin kyllä viitsisinkö, vai jäisinkö nauttimaan viimeisistä rauhallisista hetkistäni vähään aikaan. 

19.07.1994 Tänään ilma oli taas hyvä, joten saatoin Mikan kanssa käydä [Haapamäen]  höyryveturipuistossa, vaikka eihän siellä juuri mitään ole - resiinat ja pienoisjuna. Höyryveturikin ajelee edestakaisin nyt vain viikonloppuisin. Ennen tätä kävimme tehtaanmyymälässä ostamassa paljon makeisia - voi hampaita ja haimaa! Myöhemmin kävimme pelaamassa pienoisgolfia tunnin verran. Pihalla olemme myös pelanneet "golfia" Mikan ostamilla leikkivarusteilla (lasten rihkamaa), sekä ruiskineet vesipistooleilla. 

20.07.1994 Tänään lähdin polkemaan kotiin noin klo 13 - 15.30. 

21.07.1994 Eilisestä alkaen koko tämän päivän olen kirjoittanut Henkiseen Odysseiaani lukua Avartuva ihmiskuva- ja Ultra-päivistä. 

22.07.1994 Suomen Vapaan Katolisen Kirkon hiljentymispäivät Matkun Kreivilässä. Aamuautolla Tampereelle, junalla Humppilaan klo 10-11. Taksilla perille. Olen ainoa telttailija. Ensin päivällä oli jopa helle, illemmalla kuitenkin satoi. 18.30 erillisessä kirkossa päivien avaus ja selvitys illan seremonioiden sisäisestä merkityksestä. Kaste- ja konfirmaatiotilaisuudet, ja parantamispalvelus: minäkin menin - voideltiin öljyllä otsa, päälaki, kaula ja niska (jotta chakrat hetkellisesti avautuisivat): "Kristus, Jumalan poika, vuodattakoon parantavan voimansa yllesi ja täyttäköön sinut rakkautensa valolla." Lausuin muiden mukana synnintunnustuksen ja lauloin Veni Creatorin ennen tätä. Lopuksi piispa kosketti sauvallaan päätä, ja vähän myöhemmin nautin elämäni ensimmäisen ehtoollisen! Iltahartaus. Makuupussi-pahus pääsi kastumaan hieman. Hyttyset syövät täällä enemmän kuin koko kesänä yhteensä. VKK on hyvin hierarkinen ja autoritäärinen, eivätkä naiset pääse hengellisiin virkoihin - Leadbeaterin mukaan eivät edes kestäisi välitettäviä voimia; seremoniat on suunniteltu miehille.

23.07.1994 Aamuhartaus kello 8. 10.00 HÄÄT. Messun sisäinen merkitys, messu (Pyhä Eukaristia): osallistuin taas ehtoolliseen. Rakennetaan henkinen temppeli voiman vuodattamiseksi maailmaan. 14.00 Paneeli päivien teemasta, "puhtaus ja viisaus". 16-19.30 mahdollisuus hiljentymiseen kirkossa, Hostia (ehtoollisleipä) esillä - sitä pitää jonkun vahtia koko ajan: minä olin vapaaehtoisena 17-17.30 (mietiskelin, kuten myös illalla erityisessä hiljentymismajassa). Saunan jätin väliin. 19.30 Sakramentin siunaus, kulkue luontoon (vuodatetaan voimaa Hostian välityksellä). Rohkaistuin jo laulamaan muiden mukana. Illalla eräs nainen kutsui palvelukseen milloin satun Hesassa käymään, oli jopa valmis noutamaan minut jos en löydä osoitetta. Kertoi innostavan tarinan sepästä, joka elämänsä tutki teosofiaa, mutta ei löytänyt muita kiinnostuneita. Hänen kuoltuaan kaupunkiin perustettiin loosi, ja kiinnostuneita alkoi olla: hän toimi inspiroivana kanavana tälle. 

VKK:n hiljentymispäivien alttari, Hostia esillä.

24.07.1994 Aamuhartaus, 10.30 juhlamessu, 14.30 piispan sana, n. 15.00 Sakramentin siunaus. Sanoin monille tulevani ensi kesänä jälleen. Minulle yritettiin järjestää kyyti Tampereelle, mutta ei onnistunut. Sen sijaan sain kyllä kyydin emerituspiispa Auvolta Humppilan asemalle, jonne vaivoin löydettiin. Juna Tampereelle 18.00. Huomionarvoista, että en Kreivilässä enkä sieltä lähdettyäni tuntenut jännitystä ja hermostuneisuutta toisin kuin kahdella edellisellä reissulla! 

25.07.1994 Pyöräilin Virroille. Kirjastosta Platonin Teokset 3 ("Pitojen" vuoksi, jossa sivutaan homoseksuaalisuutta)...

27.07.1994 Olen ylittänyt "tuloni" moninkertaisesti tässä kuussa, mutta en kadu - kokemusten kerääminen on tärkeämpää kuin raha. 

30.07.1994 Pitkän suostuttelun jälkeen suoraan sanottuna raahasin väkisin Mikan kanssani pyörällä Peränteelle uimaan, vain n. 45 min matka. Mika alkoi viihtyä niin hyvin, ettei olisi halunnut ollenkaan lähteä pois, vaikka kesti ennen kuin hän uskaltautui kastautumaan polvia syvemmälle. Rankka sadekuuro ei haitannut, eikä se kun paarmat kiusasivat vähän väliä. Viivyimme lopulta neljä tuntia, eli kunnes samalle rannalle tuli porukkaa. 

31.07.1994 Luonnostelin myöhään yöhön kirjettä Jounille, jonka lähettänen vasta ennen joulua. Pahoittelen että hän ei ilmeisesti enää halua olla missään tekemisissä kanssani, ja pyydän anteeksi jos olen loukannut häntä. 

01.08.1994 Kävin pitkästä aikaa metsälenkillä; tankkasin voimaa puista Esko Jalkasen neuvomalla tavalla: pyydät puulta energiaa, sitten halaat esim. mäntyä tai seisot katajan vieressä pidellen oksasta ja odotat viisi minuuttia. Kymmenen minuutin tauko ennen seuraavaa puuta vähintään kymmenen metrin päässä. Seitsemän puuta/päivä seitsemänä päivänä, sitten kahden viikon tauko. Myös kivet ja kannot käyvät. 

11.08.1994 Vanha idolini Hanoi Rocks-ajoilta, Michael Monroe, keikkailee Suomessa uuden kokoonpanonsa Demolition 23 kera, johon kuuluu toinenkin ex-Hanoi, Sam Yaffa, sekä vakinaista kitaristia tuuraamassa Nasty Suicide. Radio Mafiassa on tänään vietetty "vapautuspäivää", eli paljon gay-asiaa. 

14.08.1994 Lähtö Frantsilan talkooleirille. Tänään on poikkeuksellinen sunnuntai, monet kaupat ovat auki, jopa 10-18. 

15.08.1994 8.30 esittely sinisessä salissa, sitten töihin! Kitkettiin siankärsämöt ja aloitettiin mäkimeirami. Kovaa työtä, mutta muistaapa millaista se on, työttömänäkin (vaikka työpaikkani ovat olleet kirjoituspöytähommia). Ja kun on kerran luomuviljelyä opiskellutkin, on hyvä joskus päästä käytännön töihin. 

16.08.1994 Minulla on oma tiivis ohjelmani: nousen kello 6; aamupesu, meditaatio, reiki, silmäjumppa, Tai Chi - menee aivan kello 8 saakka. Minut olisi pantu pihatöihin, mutta sanoin että haluan vain pellolle. Hallanvaaran takia korjattiin siankärsämöä ja basilikaa. Rosenhoitajani moikkasi minua yllättäen - hän oli Bach-kurssilla. Eräs nainen muisti minut Ultra-päiviltä. 

17.08.1994 Aamumeditaationi venähti itsestään noin 50 minuuttiseksi, kuunnellessani korvalappustereoilla talon kasettia, kirkkomusiikkia. Yhdessä vaiheessa tunsin ikäänkuin olevani "laajempi kuin ruumiini". Täällä on myös eräs Jaana, joka on ollut Perheniemessä ja tunsi Riston, Helenan sekä Ullan. Kuten eilenkin, puoli päivää kitkemistä, puolet sadonkorjuuta. Uuvuttava helle! Lähdin mukaan iltaretkelle: ensin Timin männylle (noin 7 km), joka on mahdollisesti ainakin 350 vuotias. Lähestyimme sitä tunnustellen energioita, ja se todella alkoi tuntua hyvin voimakkaasti - eräs toinen huomautti siitä samassa kohdassa jolloin minäkin tunsin! Sieltä uhrilähteelle (noin 40 km), josta otettiin ämpärikaupalla vettä mukaan, ja monet kävivät kastautumassakin. 

Timin mänty.

19.08.1994 Matkustin kuten suunnittelin. Piia kitteli minua "maailman nopeimmaksi kitkijäksi". Hesassa kävin Era Novassa, mutta päätin olla ostamatta mitään. Kello 14.30 bussilla Suvikumpuun, pysäkki Espoon ja Vihdin rajan jälkeen. Siinä jäi myös Suvikummun asukas, joka opasti minua. Kaunis hirsitalo kauniissa maisemassa. Osoittautui että Reiki II on henkilökohtaista opetusta, eli olen ainoa. Sain ainakin puhua enemmän kuin koko viikolla. Toisin kuin luulin, symbolit saa piirtää itselleen, hyvä niin. Niitä käytetäänkin vain kaukohoidossa, eikä välttämättä tarvitse sopia aikaa ja pyytää lupaa hoidettavalta. Visualisointi ei ole välttämätöntä, valokuvaa voi käyttää käsien välissä, mutta ei välttämättä. Illalla alkoi Reiki I, minun lisäkseni kolme naista ja yksi mies - hän ja eräs naisista talon väkeä. Suvikumpu ei enää varsinaisesti ole yhteisö, väliseiniä rakennetaan konkreettisesti. Yksi viritys minulle päivällä, poikkesi I:stä, symbolit piirrettiin käteen. 

20.08.1994 Talossa on vatsatautia, asuntopuoli on ihan sairaskotina nyt. Teimme ryhmähoitoja ja kun minua hoidettiin, tapahtui jännittävä tunteenpurkaus, jollaista Rosenhoito ei koskaan saanut aikaan: sisältäni nousi vastustamaton nauru - vähän aikaa ihan hysteerisesti hohotin, niin paljon olenkin sitä pidätellyt! Sen jälkeen alkoi kurina suolissa - rentouduin kuulemma paremmin kuin kukaan muu. Olo oli ihan erilainen jälkeenpäin - miellyttävällä tavalla. Vähän tuli outoa nykimistä lihaksissa koko kropassa. 

21.08.1994 Yö oli rankka, kamppailin alkavaa vatsatautia vastaan, kuten luulin. Reiki helpotti myöhemmin. Aivan selittämättömästi minua alkoi kovasti itkettää ja sulkeuduin vessaan. Oivalsin, ettei tämä olekaan tavallinen vatsatauti, vaan Reikin aiheuttama puhdistusprosessi. Eilinen naurukin kumpusi vatsan pohjasta, ja itkettyäni oli kuin möykky olisi poistunut vatsasta. 

22.08.1994 Ei kuumetta, olo kaiken kaikkiaan parempi. Aloitin oman elämän puhdistuksen kaukoreikillä: äidin odotusajasta lähtien aina vuosi kerrallaan viikon ajan, eli noin puoli vuotta. En viitsi puhua [kotona] mitään viikonlopusta, sama kuin puhuisi seinille. 

23.08.1994 Tänään tein paljon harjoituksia. Mm. lausuin uudella innolla joskus viime vuonna lopettamaani violettiliekin mantraa. Kirjoitin affirmaatioita, mikä kuulemma on on tehokkain tapa käyttää niitä, sekä tein listan ihmisistä, jotka ovat loukanneet minua ja kuinka: sitten vain rypistin, poltin, revin sen - se todella teki hyvää! (Piirsin myös voimasymbolit paperiin, kuten Hilkka neuvoi.)

29.08.1994 Tilasin Summit Lighthousesta puhelimitse kasetin Jesus Vigil: Watch with me (1,5 tunnin vigiliapalvelu, lauluja ja rukouksia) sekä näytteen Elizabeth Prophetin haastattelusarjasta "sisäisiä ulottuvuuksia". 

04.09.1994 Kun ehdin, mikä ei ole usein - ihme kyllä - teen meditaation jatkona ylimääräisiä harjoituksia: yritän tahdonvoimalla liikuttaa tulitikkuaskia, vastaanottaa automaattikirjoitusta, ja nähdä ruukkupaprikan auran. 

12.09.1994 Nuoren yrityksen peruskurssi alkoi 10.00 kauppaoppilaitoksen auditoriossa. 

13.09.1994 Nyt on onneksi viikon tauko, mutta läksyjä tuli paljon.

17.09.1994 Tänään tein kolme tuntia läksyjä: laadin SWOT-analyysin ja liikeidean itselleni - ja jopa pidin siitä! Kuitenkin siinä oli vasta 1/3 läksyistäni.

18.09.1994 Tänään sitten pyöräilin Virroille, kansalaisopiston piirustus- ja maalauspiiriin. Olin ekana paikalla (klo 14-19 joka toinen viikonloppu). Nyt lähinnä opettaja kertoi akvarellimaalauksesta, katsottiin toisten mukanaan tuomia valmiita töitä, käytiin kaupungintalon näyttelytilassa katsomassa näyttelyä. Meitä oli kaikkiaan 18 henkeä. Lisäksi vielä piirrettiin malliksi tuotuja kasveja. Ei oikein minun alaani: horsma näytti niin mitäänsanomattomalta yksinään, että lisäsin sen viereen keijun. Opettaja kutsui sitä satukuvaksi, mutta minähän uskon luonnonhenkiin yhtä vakaasti kuin vaikka humanoideihin. 

21.09.1994 Seminaaripäivä, alkaen klo 8.05 yhdessä luokassa. Kirjanpitoa ja tilinpäätöstä yms. Aloin jo huolestua että tämähän on ymmärrettävää, mutta iltapäivällä alkoi taas heprean opiskelu. 

22.09.1994 Tein toissapäiväisen luonnoksen pohjalta akvarellin, ja täytyy sanoa että vasta nyt minä todella ylitin itseni!

23.09.1994 Seminaaripäivä; päivä pääsi niin hyvin alkuun kun tunnit alkoivat vasta 12.10, ettei olisi huvittanut lähteä ollenkaan ikävystymään. Onneksi vain neljä tuntia. 

24.09.1994 Tampereelle kertaamaan Reiki I:stä Hilkan kurssille Reikikodossa. Kolme naista, kaikki ensikertalaisia Reikissä. 

25.09.1994 Kaksi naista, äiti ja tytär, jotka olivat Suvikummussa, tulivat myöhemmin päivällä. Myös neljäs kertaaja tuli. 

Reikipiirroksiani: vas. opettajani Hilkka Duncan; oik. ns.
länsimainen Reikilinja - kuten nyk. tiedämme - Mikao Usuista alkaen...

26.09.1994 Sain valmiiksi akvarellin, joka kuvaa yhteyttä tämän ruumiillistumani ja aiemman, buddhalaismunkkina elämäni inkarnaation välillä.

28.09.1994 Päivän traaginen ykkösuutinen on virolais-ruotsalaisen autolautta Estonian kaatuminen aamulla noin 1.30 aikaan kansainvälisillä vesillä Itämerellä, 35 km Utöstä lounaaseen. Laiva oli matkalla Tallinnasta Tukholmaan, valtaosa matkustajista oli ruotsalaisia ja virolaisia, mutta mukana oli myös muutama suomalainen ja kymmeniä ruotsinsuomalaisia. Myrskyävä meri vaati yli 830 uhria!!! Turman syy on vielä epäselvä, mutta ilmeisesti laivan keulaportista alkoi tulvia vettä sisään. Laiva kallistui nopeasti ja kaatui parissakymmenessä minuutissa ja upposi. Virossa, Ruotsissa ja Suomessa on tänään maansuru.

29.09.1994 Itku meinasi tulla kun luin lehdestä eilisestä onnettomuudesta. Täytyy lähettää kaukoreikiä uhreille henkimaailmassa. 

30.09.1994 Kumma, miten Estonian onnettomuus voi satuttaa, vaikka kyse on vieraista ihmisistä, ja itselläni vielä varmuus elämän jatkumisesta kuoleman jälkeenkin. Mutta tunnen surua nimenomaan lukiessani uhrien omaisten yms. tunnelmista, eli otan osaa heidän suruunsa - uhreillahan ei enää liene mitään hätää, vaikka äkillinen, traaginen kuolema varmasti hämmentää henkimaailmaan siirtyvän sielun. 

02.10.1994 Lähdin vielä pyörällä Virroille maalauspiiriin - emmin kyllä menisinkö 14.35 bussilla, niin pitkään, että olin perillä suunnilleen samaan aikaan kuin olisin ollut bussillakin, tunnin myöhässä. Paluumatkalla oli tietysti vaarallista - ja laitontakin - pyöräillä maantiellä hämärässä ilman valoja. Risujen piirtäminen oli minusta niin yhdentekevää, etten saanut aikaan kovin loistavaa jälkeä. Mutta kun pääsin näyttämään kahden viikon aikana syntyneitä kymmentä teosta, niitä kyllä kehuttiin. Voin kuulemma tehdä omia aiheitani, ja ensi kerralla tuoda näytille lisää töitä. 

06.10.1994 Äänestin ennakkoon EU-kansanäänestyksessä, "kyllä" EU:hun liittymisen puolesta. Täytyy myöntää, ettei minulla ole ehkä tarpeeksi tietoa kaikista hyvistä ja huonoista puolista, joita EU toisi tullessaan. Informaatiotahan kyllä on saatavissa, jos vain viitsii tutustua. 

07.10.1994 Seminaaripäivä klo 13-18.30. Yrityksen johtaminen ja kehittäminen. Nyt katsoin parhaaksi mennä bussilla. Lähdin aikaisemmin ehtiäkseni 17.55 autoon - ja juuri kun kerrankin oli ihan hauskaa; menimme nimittäin tietokoneluokkaan tekemään harjoitustehtävää (minä kun luulin inhoavani tietokoneita). 

Kävin viimeiseksi myös kukkakaupassa toteuttamassa pitkäaikaisen aikomukseni ostaa vaaleanpunainen ruusu alttarilleni, nyt kun Hilkan antama on jo kauan ollut kuivunut ja huomasin että yksi riittää. 

08.10.1994 Aamumeditaationi oli mainitsemisen arvoinen, erittäin miellyttävä.

09.10.1994 Vaivuin itsesääliin ja itkin. Tuntui, että etäännyn harvoistakin ystävistäni (jo välimatkojenkin takia) - pitkäaikaisimman ja maantieteellisesti läheisimmän ystävän karkoitin luotani. Myöhemmin reikitin tätä tunnetta kuten Hilkka opetti. 

11.10.1994 Tämän hetken kuumin uutinen on se, että Irak on jälleen kerran keskittänyt joukkoja Kuwaitin rajalle. Saddam Hussein vaatii taloudellisten pakotteiden poistamista, jotka ovat romahduttaneet maan talouden.

13.10.1994 Irak vetää joukkojaan Kuwaitin rajalta.

15.10.1994 Helsinkiin hengen ja tiedon messuille. Messut alkoivat nyt kello 10 ja lähdin vasta puoli tuntia ennen loppua klo 18. Summit Lighthouselta ostin pikkukuvan El Moryasta - muita haluamiani ei ollut, mutta löysin ne isompina Oikeilta Ihmissuhteilta... D.K., Saint Germain, Hilarion, Serapis Bey, Paul Venetsialainen (Kuthuum vain puuttuu). Kuuntelin myös Äiti Marian sanelun Prophetin kautta, sekä osallistuin Oikeiden Ihmissuhteiden perusmietiskelyyn: kumpaankin tunki joku kesken, "mitä te teette täällä?" Joku vanha kumma ukko yritti kaupata minulle lehtisiään, jotka "selittävät jopa luomisen", ja kun en huolinut: "Jos et ota vastaan totuutta, menet päin helvettiä!" Noitakin mahtuu tällaisiin tapahtumiin... [Mielenkiintoista kyllä, niinkin myöhään kuin 2016 luin juuri edellisenä vuonna ilmestyneen kirjan, Valonkantajat - välähdyksiä suomalaisesta salatieteestä, ja tunnistin kirjasta tuon mainitsemani henkilön, josta en ikinä ennen ollut kuullutkaan!]

Tuntui kyllä jo siltä että sain yliannoksen henkeä ja tietoa - tämä päivä olisi varmaan riittänyt. 

16.10.1994 Kävin vanhalla hautausmaalla, mutta en löytänyt Ervastin hautaa - kuin hakisi neulaa heinäsuovasta. Messuilla kuuntelin esitelmän aurasta. Menin niska-hartiarentoutukseen. Mietiskelin hetken Oikeiden Ihmissuhteiden "hiljaisuuden temppelissä". Sri Chinmoy Centerin musiikkiesityksestä löysin sitä henkeä kaupallisuuden keskellä - herkistyin lähes kyyneliin (ostin- heh heh - kasetin). Lähtiessäni kevensin omaatuntoani lahjoittamalla 20 markkaa vaikeavammaisten hyväksi. 

17.10.1994 Enemmistö äänesti "kyllä" EU-kansanäänestyksessä, ja etukäteiskyselyn perusteella se menee läpi myös eduskunnassa.

24.10.1994 Postitin Alankomaihin Lectorium Rosicrucianumille eli Kultaisen Ruusuristin kansainväliselle koululle pyynnön lähettää viiden artikkelin ilmaisen johdantokurssin. 

Nyt YK:n päivänä klo 19 osallistuin itsekseni jo 11. kerran järjestettyyn Sri Chinmoyn 7 min maailmanrauhaa - hiljentymiseen. Se tuntui todella voimakkaalta! 

28.10.1994 Äiti kävi sosiaalitoimistossa: kuulin hänen puhelimessa sanovan miten on ollut "hätää kärsimässä" kun pienennettiin niin palkkaa kuin asumistukeakin.

31.10.1994 Lehdet kertovat että Virrat menettää niin olutpilkkitapahtuman (Winterfest) kuin Rantarockinkin toiselle paikkakunnalle (jälkim. Vaasaan). Yrittäjät menettävät miljoonien tulot, ja maanomistaja, jonka tilalla rantarock on viimeksi järjestetty, on rakentanut vessat, suihkut, uusia teitä - nyt tyhjän pantiksi? (Minuahan asia ei kyllä hetkauta puoleen eikä toiseen!)

03.11.1994 Kovasti odottamani johdantokurssi Lectorium Rosicrucianumilta tuli (suomenkielellä); aioin heti lähettää tilauksen 12 kirjeen opastuskurssista (3 x 4 kirjettä 4 viikon välein), mutta postissa ei ollut tarpeeksi kansainvälisiä vastauskuponkeja, joilla sen voi maksaa: ostan ne sitten myöhemmin Virroilta, eihän tässä niin kiire ole.

Rustasin Mikan kanssa ihailijakirjeen Disney-piirtäjä Don Rosalle: Aku Ankan toimitus kokoaa niitä marras-joulukuussa ja lähettää edelleen hänelle. [Sain myöhemmin henkilökohtaisen vastauskirjeen Don Rosalta nimmarilla, ja se on toki edelleen tallessa!]

04.11.1994 Seminaaripäivä, mutta päivän teema eli yrityspeli ei kiinnosta minua, ja viimeksi sanottiinkin että ne tulevat jotka tulevat.

06.11.1994 Tv:stä tuli päivällä Andrew Loyd Webberin "Requiem" - messu (kai), suomalaisin voimin ja tosi mahtava!

07.11.1994 Postitin nyt kirjeeni Lectorium Rosicrucianumille, ostettuani ne vastauskupongit.

Kirjakaupassa selailin uususkonnoista kertovaa kirjaa; kuten epäilinkin, Summit Lighthouse on hyvin lahkolainen liike, ja Prophet on julistautunut ainoaksi Valkoisen Veljeskunnan lähettilääksi. Liikkeessä opetetaan ettei Jeesus kuollut ristillä, vaan eli sittemmin Intiassa. Olipa siinä Lectorium Rosicrucianumistakin: aika kovat tuntuvat olevan vaatimukset - jotkut, kuten kieltäytyminen alkoholista, tupakasta ja lihasta toteutuvat elämässäni jo nyt...

11.11.1994 Kurssin päätöspäivä. SWOT-analyysi/liikeidea palautettiin: minun paperiini oli kommentoitu jo tietämäni itsestäänselvyys, että Virtain henkinen ilmapiiri ei ehkä sovi palvelulleni vaan jokin suurempi paikkakunta. 

14.11.1994 Aamulla mietiskellessäni koin itsestään - yrittämättä - kontemplaation eli yhdistymisen mietiskelyn kohteeseen (tässä: Jeesus), ainakin luulen että se oli sitä.

18.11.1994 Eduskunnassa äänestettiin yli vaaditun 2/3 enemmistöllä "kyllä" EU-sopimuksen puolesta, vaikka Paavo Väyrynen oli kovasti vastahankaan ja onnistui taktikoinnillaan muiden vastustajien kanssa siirtämään äänestyksen yli Ruotsin kansanäänestyksen (jossa myös "kyllä"-kanta voitti): niin kuin ei kansan tahdolla olisi merkitystä ja me olisimme jotenkin riippuvaisia Ruotsin ratkaisuista.

22.11.1994 Tänään mm. tein chakrameditaation Crystal Illuminationin [New Age musiikkia] ja kivien avulla, sekä tanssin itseni uuvuksiin rumpurytmien tahdissa.

23.11.1994 Tuli jo viime viikolla odottamani 4 ensimmäistä opastuskirjettä Kultaisesta Ruusurististä; monia kysymyksiä heräsi, ja he kehottavat kirjoittamaan ja kysymään, joten mikäs siinä. 

Olen ottanut tavaksi keskiviikkona puolenpäivän jälkeen suorittaa Jeesuksen Vigilian. 

24.11.1994 Lectorium Rosicrucianumille lähetin 14 mieltäni askarruttaneen kysymyksen listan. 

26.11.1994 Siivosin huoneeni; laitoin jouluvalot, -verhon ja -lakanat, sekä kukkapöydästä Marian alttarin (tai eräänlaisen "jouluseimen": mirha-suitsuke, tähtikuvioinen tuikkulyhty ja Madonna & lapsi postikortti). 

27.11.1994 Tampereella olisi nyt kivimessut, mutta alkuinnostukseni on hiipunut, ei minulla olisi ollut mitään tekemistä siellä. 

28.11.1994 Sain Ullan kirjeen valmiiksi myöhään illalla - mikä urakka! Seitsemän pienellä molemmin puolin täyteen ahdettua isoa arkkia! 

13.12.1994 Soitin kauan aikailtuani Perheniemen opistoon ja pyysin hakemuskaavakkeita ensi vuoden peruslääketieteen kurssille! 

14.12.1994 Kirje Perheniemestä tuli tosi nopeasti. Soitin rekisteritoimistoon ja pyysin virkatodistusta, joka tarvitaan hakemuksen liitteeksi. 

15.12.1994 Virkatodistuskin tuli kiitettävän pikaisesti, joten panin heti hakemuksen postiin.

Pyrin vähentämään tv:n katselua. Kaksi helvetillisintä keksintöä yleisessä käytössä kotitalouksissa: Tv ja mikroaaltouuni!

Mikä yllätys: Kauno - siis biologinen isäni (miksi kutsua isäksi vierasta ihmistä?) poikkesi illalla ja toi joululahjat (perinteiset makeisrasiat)! Eikö hän siis aiokaan tulla enää aattona? No, mikäs siinä. Tunnelma oli vaitonainen, kuten aina. Minullekin vain tavallinen "ooksää missään töissä tai opiskelemassa", ja enpä minä toki haluaisikaan laajemmin asioitani kertoa. Hänen lähtiessään noin klo 21 annoin lahjani/lahjamme, Nigaraqua-kahvipaketin ("eihän mulle ois mitään tarvinnu..."). Hän sanoi että on aattona muualla. 

16.12.1994 Sain Lectorium Rosicrucianumilta vastaukset kysymyksiini (Suomen yhdyshenkilön kautta). Mm. teosofiaa he arvostavat valmistelujaksona "ennen universaalin opin jaksoittaista vuodatusta maailmaan." Mutta sen sijaan esim. meditaatiosta varoitetaan vakavasti; samankaltainen vetää puoleensa samankaltaista, ja niinpä epätäydellinen persoonallinen ihminen houkuttaa luokseen tuonpuoleisia voimia, jotka vahvistavat ja ylläpitävät harhaa, jossa elämme.  

18.12.1994 En saanut unta kun pohdin Lectorium Rosicrucianumia: minun on myönnettävä, että alan ymmärtää ja hyväksyä. Itseasiassa on vapauttavaa luopua monista hellimistäni uskomuksista ja tavoista: mietiskely, violetti liekin decree (Jeesuksen Vigialiaa en ole tehnyt kolmeen viikkoon), affirmaatiot - ne jos mitkä ovat minää vahvistavia!

[Toisen blogini kirjoituksessa "Minun tieni" kerron lyhyesti mitä tästä seurasi elämässäni, ja itse oppia selitän hiukan lisää tämän blogin julkaisussa "Gnosis". Tämän sarjan seuraavassa osassa paneudutaan jo enemmän asiaan, mutta en tiedä kauanko kestää ennen kuin se joskus valmistuu.]

21.12.1994 Soitin ja lopetin Ultran tilaukseni: se palveli aikansa, mutta enää en tarvitse lehteä, joka sisältää niin monenkirjavia näkemyksiä - kaikki järjestään dialektiikan piiriin kuuluvia. Ei tämä suvaitsemattomuutta mielestäni ole. 

22.12.1994 Vein paperinkeräykseen ison osan lehtileikekokoelmastani - ja vanhat Torstaiset-lehdet, joissa oli minun piirtämäni sarjikset ja jopa juttu minusta kuvan kera: sidonnaisuutta maiseen katoavaisuuteen kaikki tyynni!

24.12.1994 Tänäänkin kulutin monta tuntia lieden ääressä; viime vuotinen stressi pysyi kuitenkin poissa. Suorastaan ylitin itseni - ennätysmäiset 12 ruokalajia (+ lisukkeet), runsas mutta kevyt ateria, eikä juuri mitään perinteistä: pienet punajuuritimbaalit + vihreä hernekastike, persiljaiset perunapallerot, pinaatti-fetastruudelit, sitruunalantut, pehmeä porkkanapaistos, manteli-parsakaali, riisikruunu, jouluinen lanttulaatikko, aprikoosipavut, inkivääripunajuuret, juhlava kikpapupaté, sellerilaatikko, maapähkinäkastike, ananas-tomaattisose, appelsiini-sienisalaatti, ituja, hapankaalia.

Jouluateria 1994.

25.12.1994 Olisinkohan hieman liioitellutkin, mutta ainakaan ei vähään aikaan tarvitse ajatella ruoanlaittoa jos vain säilyvät; positiivistahan se on kun on ruokaa enemmän kuin meinaa kaappiin mahtua. 

27.12.1994 Olen viime päivinä lukenut uudelleen Pekka Ervastin kirjoja: niiden vaikutus näkyy mm. juuri siinä, että ei malta laskea kirjaa kädestään ennen kuin se on luettu kannesta kanteen, ja siihen palaa mielellään yhä uudelleen. Toisin on esim. Rudolf Steinerin laita: kestää viikkoja saada kirja loppuun, ja mitä siitä sittenkään on jäänyt mieleen; kieli on niin vaikeaselkoista. 

01.01.1995 En ole katsonut televisiota kahteen viikkoon ja sen on tarkoitus olla pysyvä asiantila: huijasin hetken itseäni, että vähennän katsomisen tuntiin/pv, mutta parempi kerrasta poikki. Ja yksi tärkeä päätös on myös se että kalenterin pito loppuu tähän! Kestihän sitä vv. 1983-1994 (9-vuotiaana pidettyä päiväkirjaa ei lasketa). Jäähän minulle vielä Henkinen Odysseia, se on jo kauan ollut tärkeämpi. (Taskukalenteri voi olla tarpeen.) 

Suomi on nyt virallisesti EU-jäsenmaa. 

sunnuntai 2. heinäkuuta 2023

ECCE EGO V

 Olen pitänyt taukoa tästä vanhoista päiväkirjoistani kokoamastani sarjasta, mutta nyt kun vuosi on jo puolivälissä, on aika jatkaa: olemme tulleet viidenteen osaan ja tarkalleen 30 vuotta sitten tapahtuneisiin asioihin. Se onkin hyvä pitää mielessä lukiessaan, sillä olin todella viaton ja naivi, niin ihmisten kuin henkisyydenkin suhteen! Mutta se oli myös ihanaa aikaa kieltämättä: Perheniemen ev. opistossa ravitsemus- ja luontaistietouden linjalla vietetty lukuvuosi 1992-93 oli käänteentekevä siihen astisessa elämässäni. (Ja jälleen on syytä muistuttaa että opisto ei ole enää samanlainen kuin silloin, se on kaikki mennyttä!) 

Silloisesta asennoitumisestani henkisyyteen ei tarvitse paljoa sanoa - päiväkirjamerkintäni puhuvat puolestaan; ei minun tarvitse silti hävetä, olinhan nuori, otin vasta ensimmäisiä haparoivia askelia tällä tiellä (ja luulin varmasti olevani jo hyvinkin pitkällä!), ja miten mielenkiintoinen matka se on ollutkaan! Voiko pientä lasta kritisoida siitä ettei hän vielä osaa kävellä ja puhua? Sama asia, henkiseltä kannalta. Kaikki oli vielä hyvin ulkokohtaista - harrastelin sitä sun tätä terapiaa yms., ja luin paljon kirjoja, joista siteerasin pitkiä pätkiä. Paloin halusta puhua näistä uusista ja jännittävistä ajatuksista muiden kanssa - se oli minulle yhtäkkiä koko elämä. Iän ja kokemuksen myötä henkisyydestä on tullut sisäisempää, sisäistettyä, ja sitä vähemmän haluan puhua aiheesta kenenkään kanssa! Se on minun omaa pyhää aluettani, jota en voi sallia loukattavan vahingossakaan. Kirjoitan kyllä varsin avoimesti pohdinnoistani, mutta sillä tavalla käyn ikään kuin keskustelua itseni kanssa; en ajattele ensisijaisesti että joku muukin saattaa tätä lukea. Ja loukkaamattomuus-periaate pätee edelleen: olenhan tehnyt selväksi etten ota vastaan negatiivista palautetta. Eri mieltä saa tietenkin olla, mutta sen voi pitää omana tietonaan. Mitä minä sillä tiedolla tekisin? Muuttaisin mieltäni, vai? Tuskin. 

Ihmisiltä saatoin nuorena ehkä joskus odottaa liikoja, koska minulla ei ollut juurikaan kokemusta ihmissuhteista, mutta siinä ikä ja kokemus on puolestaan tuonut tiettyä kyynisyyttä, eikä sekään ole välttämättä niin hyvä asia. 

Valokuvista sen verran, että jos joku asianosainen löytää itsensä ja haluaa kuvansa poistettavan, ottakoon yhteyttä suoraan minuun kommentoimalla julkaisua! Sen sijaan mainintoja ihmisistä en suostu poistamaan; minulla on oikeus muistoihini ja ajatuksiini, enkä ole mielestäni kirjoittanut muista mitään asiatonta tai loukkaavaa, enkä kerro sukunimiä; ainoastaan tunnetuista henkilöistä tai henkilöistä, jotka edustavat jotain muuta kuin itseään, eli ovat mukana ammattinsa puolesta (luennoivat, tekevät terapiatyötä tms.), olen käyttänyt sukunimeä. 

Hakasulkein [ ] varustetut lauseet ovat nykyisiä kommenttejani ja selvennyksiäni.


01.01.1993 Puhdistin jalokivikokoelmani eilen, hiekalla, tulella, vedellä ja ajatuksella. Sain tosi hyvät Tarot-kortit alkaneelle vuodelle seitsemän kortin systeemillä, vastauksena kysymykseen "mitä pitäisi tehdä, jotta pääsisin eteenpäin elämässäni." Äitikin uskaltautui kokeilemaan (aika sopivat kortit minusta). 

03.01.1993 Jouni kävi [kaverini]... Muistutti unestaan, jossa esittelin hänelle ryhmän kanssani samanhenkisiä ihmisiä (ennen Perheniemeä)! Jossain vaiheessa juttuni alkavat aina kyllästyttää häntä, olen huomannut. 

04.01.1993 Lähdin aamulla 5.50 autolla Tampereelle, 9.00 edelleen Kausalaan ja 13.25 opistolle Perheniemeen... Kello 19 oli iltapala. Ennen sitä kävelin Ullan kanssa ja tein mitä olin jo jonkin aikaa harkinnut: kerroin olevani homo! Se kävi yllättävän luontevasti ja kevensi huomattavasti oloa. Ulla on tuntenut muitakin, mm. eräs John Findhornissa. Vasta toinen ihminen jolle kerroin, K.K. mielenterveystoimistosta oli eka. 

05.01.1993 Tämä viikko on luonnonmukaisen terveydenhoidon perinteet ja periaatteet... Kävelylle Ullan kanssa. Tarot antoi selkeän vastauksen epäselvyyteeni, pitäisikö minun olla kevät täällä ylipäänsä: kyllä! Kysyin myös mitä homouteni tunnustaminen minulle merkitsee. Nostin maljojen prinssin: "Hyväksy seksuaaliset tarpeesi ja intohimosi ja elä ne tietoisesti. Saat paljon tehdessäsi niin. Antaudu täysin kokemuksille ja tarkkaile itseäsi tehdessäsi niin." Huudahdin ääneen lukiessani!

06.01.1993 Minä, Ulla, Eija, Seija, Nina, Risto ja Kati menimme kello 10.00 polttamaan Marketan [toinen opettajamme] orapihlaja-aidan risut. Hiukan märkä keli, mutta kun se lopulta syttyi kunnolla, siitä tulikin komea roihu. Marketta tarjosi hernesoppaa ja kotiviiniä (mustaherukasta, ilman rikkiä; hyvää). 

07.01.1993 Lounaan jälkeen idut [toinen kahdesta ryhmästä, johon kuuluin] keittiöön... Tein kukkakaalisalaatin ja pistin alulle ituveden. Kieltäydyin Sacher-kakusta kuten päiväjuomalla pullasta, olen päättänyt yrittää välttää sokeria niin kuin tapanani oli ennen tänne tuloa syksyllä. R.H. piti teoriaa uusille puutyöläisille, joten Ulla joka tekee nukkekotia, lähti kanssani kävelemään.

08.01.1993 Juha [16 v. musiikkilinjalainen] kysyi mitä mieltä olen jos hän ja Mikko [kämppikseni] muuttaisivat samaan kämppään, ja mikäs siinä, ne kaksi todella ansaitsevat toisensa... Kävelylle Ullan kanssa ja sen jälkeen teelle. 

09.01.1993 Ei tarvinnut ostaa mitään syötävää viikonlopuksi, sillä Kaarina [kotitalousopettajamme] antoi Ullalle opetuskeittiön avaimen itujen ja versojen hoitoa varten, sekä luvan syödä jääkaappiin jääneet salaatin, raasteen ja kasvispihvit, ja Ulla jakoi ne kanssani... Juha kysyi, ärsyttävätkö hänen kysymyksensä minua; hyvä huomio. [Taisin joskus selvittää netin avulla, että Juhasta on tullut jonkin kristillisen kansanopiston rehtori!!!] 

10.01.1993 Kävelylle Ullan kanssa illalla. 

11.01.1993 Elävän ravinnon viikko, jota ei tarvitse tenttiä enää toistamiseen (oli myös syksyllä). 

12.01.1993 Keittiössä tein "puutarhurin salaisuus"-murekkeen. Kysyin Kaarinalta voinko tehdä perjantaiksi elävän ravinnon samppanjaa ja laitoin sen tulemaan... Suureksi ilokseni ja yllätyksekseni Mikko on tänään todella muuttanut toiseen huoneeseen! 

13.01.1993 Päivällisen jälkeen Tiinan ja Ullan kanssa Karin asunnolle Sääksjärven koululle, viivyimme 23 asti (Tiina jäi; halasimme läksiäisiksi). Esittelin kivikokoelmani, tuoksulamppu ja Medwyn Goodallin [New Age-muusikko] kasetit olivat mukana, ja tietysti kokeilimme Tarotia. Kävi ilmi, että Karikin harrastaa sitä, on käynyt kurssinkin. Teki minullekin kelttiläisen ristin hieman eri järjestyksessä kuin kirjassani, vain isoa Arcanaa käyttäen, ja tulkitsi ihan spontaanisti. 

Ulla, Tiina ja Kari tuona iltana (vuorokausi ehti vaihtua)

14.01.1993 Kello 10-16.30 Marjatta Svennevig luennoi elävästä ravinnosta, siitä ilmoitettiin lehdessäkin, joten ulkopuolisiakin oli paikalla. Hän osasi esittää asiansa mukaansatempaavasti, upea persoona - ihailen häntä! ... Kari otti minusta valokuvia puutöissä opistoesitteeseen, olin vain sen ajan. 

15.01.1993 Herkkupäivä opetuskeittiössä... Minua pyydettiin kohottamaan malja, joten tein sen, "tälle keväälle". Hilpeyttä herätti taas, kun halusin kaikkea lisää, en tosin jaksanut syödä loppuun, vaan otin mukaan. 

16.01.1993 Kävin mäellä rannassa ja tein lumiveistoksen kasvonsa peittävästä alastomasta naisesta, kutsun sitä tuntemattomaksi jumalattareksi. 

17.01.1993 Kirjoitin kirjeen Jounille. Ulla tuli hakemaan minut kävelemään ja kävimme teelläkin... Päivän päätteeksi vielä hennaan hiukseni. 

18.01.1993 Pehmeä paasto. Söin aamupalan sen mukaan, eli marjoja ja pellavansiemenlimaa, mutta lounaaseen mennessä päätin olla paastoamatta tällä kertaa... Laitoin taas valokuvatilausnäyttelyn järviluokkaan. Pyysin Ullan kävelylle. Kivet ovat taas pakkomielteeni; haikailen punakivistä sormusta! Tiedustelin asiaa korteilta, erittäin valaisevaa. 

19.01.1993 Kävimme Hiisiön kynttiläpajassa ja kultauskeskuksessa, joka lienee ainutlaatuinen ehkä koko maailmassa. Sitten menimme Kaarinan mökille, jossa syötiin eväät ja tutustuttiin verkkokalastukseen... 19.00 Veistolan yläkerrassa oppilaskunnan järkkäämä tutustumisilta. Lähdin jo puolen tunnin kuluttua katsomaan töllöä. Yksi asia, jota en siedä, on tyhmät yhteisleikit. 

20.01.1993 Menin ekan kerran viikon herkkuun [kokkikerho]: tein juustosarvia ja misokeittoa. Meitä oli kahdeksan; Juha ja yksi käsityöläinen joukossa, söimme yhdessä. Aika kivaa: pieni porukka ja saa tehdä mitä haluaa. Pyysin Ullan kävelylle.

21.01.1993 Näin muuten toissayönä unta, että jouduin keskeyttämään opiskeluni taloudellisista syistä. Se tuntui niin pahalta, että olin helpottunut herätessäni kun se olikin vain unta... toistaiseksi. Olen alkanut tuntea suurta tarvetta saada punakivinen sormus; tänäänkin raamattutunnilla tunne paisui lähes epätoivoksi, kunnes riisuin Onyks-sormukseni, se ei enää tunnu hyvältä eli on täyttänyt tehtävänsä; Tarotin mukaan tämä liittyy itsetutemukseen ja muutokseen... Puutöissä aloin tehdä pientä rasiaa, Reijon [opettajan] avulla. 

24.01.1993 Juha kysyi eilen pidetäänkö yhteyttä opiston jälkeen koska on oltu yhdessä niin paljon; se huvitti minua, sillä emmehän kuitenkaan todella tunne toisiamme kovin hyvin - varsinkaan hän minua. 

25.01.1993 Laihdutus luonnon keinoin. Mahdollisuus noudattaa ruokavaliota 800 kaloria/pv: päivänselvää, ettei se ole minua varten... Pyysin Ullan kävelylle. Olen saanut päähäni opiskella jalokivisepäksi: hyvin äkillistä ja yllättävää! 

26.01.1993 Puutöissä sain rasian kantta vaille valmiiksi. 

Tulin kai tahtomattani loukanneeksi Juhaa, kun tokaisin "jos viitsisit olla kysymättä aina tota samaa" hänen kysymykseensä - tällä kertaa englanniksi - "how are you doing", eli mitä kuuluu. Olisin voinut ilmaista itseäni tahdikkaamminkin. Se on niin typerä ja turha kysymys, ainahan ihmisille kuuluu hyvää tai ei mitään erikoista, vaikka kaikki olisi päin helvettiä. Illalla Juha sanoi "sori, mä oon vaan tämmönen." Siis asia selvä.

28.01.1993 Näin unta että olin paikassa missä kalliossa oli runsaasti erilaisia korukiviä, ja siellä myös myytiin kiviesineitä... Tiina on ollut Valamossa talkoissa, kyselin siitä, koska itse suunnittelen meneväni: siivousta, keittiötöitä, kirjastoonkin voi päästä. Kasvisruokaa on. Majoitusolot aika alkeelliset ainakin tyttöjen puolella, pojilla kuulemma vähän paremmat. Pyysin Ullan kävelylle, vaikka pakkasta on -13 ja matkalla tuulikin kovasti. 

29.01.1993 Mikalla [veljelläni] kuulemma kamala ikävä (ja minulla taas ei ole ollut yhtään ikävä kotiväkeä). 

31.01.1993 Lämpöä tuntui edelleen olevan, mutta lähdin kävelylle kun Ulla tuli hakemaan. Toin pajunoksia pureskeltavaksi; niiden sisältämä salisiinihan muttuu elimistössä salisyylihapoksi, tjs., eli samaksi aineeksi joka aspiriinissa vaikuttaa. 

01.02.1993 Lääkintäjärjestelmät, terveelliset perinneruoat... Puhuttiin fytoterapiasta, vertailtiin ryhmissä yrttikirjoja siinä mielessä mitä niissä yrtillä tarkoitetaan: lääkekasvia, maustekasvia vai kasvitieteellistä ruohomaista kasvia... Annoin Päiville [rehtorille] yhteishakukortin: haen metalli- ja kivialan linjalle Pohjois-Karjalan ja Tervolan käsi- ja taideteollisuuskouluihin. Lähetin ilmoittautumislapun Frantsilan talkooviikolle & Shiatsun ja akupainalluksen peruskurssille toukokuun lopussa, sekä talkoisiin Valamoon koko kesäkuuksi. 

02.02.1993 Katsottiin Vogelilta tulleita lahjoituksia - uutteita, puristeita, Molkosania, Vitaforcea, Vita7-mehua, Bambua... ja ennen kaikkea, iso laatikollinen hunajakeksejä, joita tulee päiväjuomalle! Todella arvokas lahja... Puutöissä, jotka siis on siirretty torstaista tiistaihin, sain jo rasian kannenkin paikoilleen.

03.02.1993 Pyysin Ullan kävelylle. 

05.02.1993 Tiinan ehdotuksesta vietettiin "Valamolaista teehetkeä": kolmen vuoden teetä vadelmahillon kera, ja mukailtua hunajakakkua, jota Kari teki (valmista voitaikinaa, sisälle mantelia, kanelia. Pinnalle voisulan ja hunajan sekoitusta. Leikattu pieniksi paloiksi: fantastista!). 

07.02.1993 Ulla pyysi minua kävelylle jo päivällä (ja kaunis päivä olikin). Näytin hänelle piirrokseni, pyysin ottamaan valokuvan minusta huoneessani. Menimme hänen luokseen teelle ja katsomaan "Beverly Hillsiä." 

08.02.1993 Kello 9 minä, Tiina ja Ulla lähdimme talkkari-Veijon kyydissä Iitin vuodenvaihteessa avattuun uuteen kirjastoon, sillä on kansalaisopisto-viikko ja Perheniemi esillä näyttelyn merkeissä. Näin ekana päivänä vielä yrttiteetarjoilu. Vapaaehtoiset jaettiin kolmeen vuoroon, me kello 13 asti (kirjasto avattiin kello 11, hiljaista). Musiikkilinjalaisia kävi alussa soittamassa, ja esillä on aivan juuri tulleet uudet esitteet, minä molemmissa - kurssiesitteessä vieläpä kannessa, joka on sen ainoa kuva kaiken lisäksi! (Hämmentävää, mutta upeaa.)

09.02.1993 Terveyden Kuvalehden toimittaja kävi, jututti Elinaa, Ninaa ja minua, otti kuviakin kartanon kuistilla (rakastan julkisuutta)! Toimittaja muuten luuli ensin Karia ryhmämme ainoaksi mieheksi, ei muka katsonut tarkkaan (olen tottunut). [Kuva tästä ja edellä mainituista esitteistä löytyy tämän blogin julkaisussani Puoli vuosisataa elämää.]

11.02.1993 Vierailijana Airi Rekilä, joka kertoi homeopatiasta... Pyysin Ullan kävelylle. Hain puurasiani Veistolasta; laitan siihen Tarot-korttini ja teen kanteen Horuksen silmän. Kerran opetuskeittiössä viime viikolla tajusin yhtä-äkkiä että olen ONNELLINEN, täällä, näiden ihmisten seurassa... Melkein tuli tippa silmään. Tällä viikolla taas melkein pelotti kun tulin ajatelleeksi miten nopeasti elämäni on muuttunut ja muuttumassa - onneksi parempaan! 

Tekemäni puurasia; tänä päivänä korujani varten.

12.02.1993 Todella mielenkiintoista, puhuttiin Bachin kukkaterapiasta ja aromaterapiasta. 

13.02.1993 Eräät eivät kyllä noudata alkoholikieltoa täällä, kuulin sen sorttista ääntelyä eilen. Juha kysyi, häiriinnyinkö kello kolmen aikoihin, mutta silloin onneksi nukuin. Ulla kertoi, että Juha olisi ajanut autoa kännissä Kausalassa - voi aikoja!

16.02.1993 Tein nyt carobtortun, kuten Kaarinalle ehdotin jo keskiviikkona, huomisen syntymäpäiväni kunniaksi. Lisäsin reseptin ulkopuolelta aprikoosisosetta täytteeksi ja kuorrutukseen luonnonvaniljaa ja maissimallassiirappia: puolet siitä maustoin carobjauheella ja tein tai ji eli yin & yang-kuvion kakun päälle viikon teemaan sopivasti (vyöhyketerapia, makrobioottinen ruokavalio). Fantastinen luomus! 

Minä ja kakkuni 16.2.1993

17.02.1993 Täytin 23 vuotta: elämäni onnellisin syntymäpäivä!!! Heti aamulla Kaarina halasi minua, sitten aamiaisella Eija & Ulla lauloivat "hyvää syntymäpäivää" ja sain Ullalta kauniin lilan samettipussin kivilleni, jollaisen olin aikonut tehdä itse. Seuraavaksi Tiina halasi minua ja sain kauniin kortin ("kulje pitkin sateenkaaren polkua, kulje polkua laulun, ja kaikki sinussa on oleva kaunista" - Navajo laulu), caroblevyn ja mustan turmaliini-kiteen (Tiina kysyi jo aikaa sitten onko minulla turmaliinia, ja myöhemmin tulin kyllä ajatelleeksi tätä). Jopa Risto onnitteli ja antoi kiwin... Skoolasimme Vita7:llä minun kunniakseni ja Marja-Liisa halusi laulaa Ullan kanssa "Happy Birthday to you"! Viikon herkussa tein voileipäkakun Voi hyvin-lehden tapaan, ja Ari-Pekka, joka oli mukana ekan kerran, teki toivomuksestani kasvislasagnen. Meidän lisäksemme oli vain Kari & Tiina, mutta kutsuin Ullan ja Ninan syömään. Luin ruokarukouksena Michio Kushin kauniin ajatelman, joka on viime vuoden päiväkirjassani (olen kauan halunnut lukea sen). Sain vielä Ullalta silkkihuivin Tarot-korttien kääreeksi, josta on ollut puhetta. Menimme kävelylle... Kuin kaikki olisi pyörinyt minun ympärilläni tänään! 

18.02.1993 Vierailijana Ersdalin suuntauksen vyöhyketerapeutti Veikko Mäkinen Sysmästä koko päivän; antoi hoitonäytteitäkin ainakin musiikkilinjan Hannan migreeniin. 

19.02.1993 Pyysin Ullan kävelylle noin kello 17. Kirjoitan Jounille. 

20.02.1993 Istuin koko päivän kirjoituspöydän ääressä suunnittelemassa heinäkuista reissua Lappiin ja samalla ympäri Suomen. 

22.02.1993 Viikon teemana kääre-, savi- ja vesihoidot. 

23.02.1993 Täydet pisteet lääkintäjärjestelmä-tentistä ja Marketan kommentti: "olipa hyvä suoritus!" 

25.02.1993 Vierailijana koko päivän Kuhnehoitaja Ritva L., ent. R., joka sai huonoa julkisuutta muutama vuosi sitten sokeritautia sairastaneen lapsipotilaan kuoltua kun insuliini jätettiin pois. Tarjoutui itse tulemaan, mukava ihminen - nauru herkässä - mutta fanaattinen: lääkkeitä ja lääkäreitä vastaan. Ammeet mukana, neljä naista sai kokeilla kylpyjä saunassa... Lahjoitti meille purkin keitettyä hiekkaa: 1 tl sisäisesti veden kera aterian jälkeen ja suoli toimii: sitä minäkin kokeilin... Ritvakin sanoi yhdessä vaiheessa ettei ole yhtään miestä läsnä, vaikka minä olin paikalla: olen niin androgyyni. 

Pyysin Ullan kävelylle... Todella kaunista: valkoinen lumi ja sumu sulautuivat yhteen, taivaanrannassa punerrus, kuunsirppi ja yksinäinen Venus. Ulla kysyi olenko varma, että todella olen homo, mutta sitä en 11 vuoden jälkeen epäile [tajusin sen 12-vuotiaana; onko hetero varma että on hetero? No, ei se ehkä kaikille ole välttämättä niin selvää - lukemani perusteella - mutta minulle on aina ollut!]... Ulla menee hiihtolomaviikolla Findhorniin, Skotlantiin... Ulla totesi kävelymme aikana että minulla on kauniit kasvot, kun oli puhe androgyynisyydestäni (hänestä en ole mitenkään naismainen kuitenkaan). 

26.02.1993 7.00 aamiainen, 7.30 lähtö tilausbussilla retkelle... Ensin Rejtex oy:lle, joka valmistaa lumpuista kierrätystuotteita aika isossa mittakaavassa... Nautimme juomat siellä, sen jälkeen Hopeaniemen kuntoparantolaan... 13.30 halukkaat vietiin Helsinkiin... 15.40 bussilla kotiin, Tiinan seurassa: menee Virroille vanhempiensa luo, ja kutsui minut kylään maanantaina! 

01.03.1993 Kävin kylässä Tiinan luona... Hänen äitinsä Hilkka oli myös kotona, isä Olavi Ikaalisten kylpylässä (sotaveteraanikuntoutuksessa)... (Varmistin tuloni soittamalla ennen lähtöä, viivyin 1,5 h eli 12.30 asti)... Sain kirjeen Uudesta Valamosta: pääsen talkoisiin 1.-14.6., siis pari viikkoa lyhyemmäksi ajaksi kuin hain. 

04.03.1993 Näin viime yönä unta ufoista; valtavia, laivaa muistuttavia aluksia aluksi ainakin kolme kappaletta, sitten enemmänkin... Laitoin komeroni oviin kaikki yhdeksän Perheniemessä tekemääni vesivärityötä. 

08.03.1993 Mitenköhän aina loman jälkeen on sellainen fiilis, että mitä minä täällä teen? Se kuuluu olevan aika yleistä... On laktoosi-intoleranssi-viikko... Terveyden Kuvalehti 2/93 on ilmestynyt, mukana juttu täältä: minä olen kahdessa kuvassa - nimenikin mainitaan - mutta yhtään kommenttiani ei julkaistu! Ulla haki minut kävelylle. 

09.03.1993 Käytiin jälkipuintia Ritva L:n luennosta. Marketta oli soittanut Jouko Pursiaiselle, joka sanoi Kuhnen käyttäneen Saksan dyynien hienoa lentohiekkaa sisäisesti, ei karkeaa kuten Ritva. 

10.03.1993 Juhan kanssa oli eilen puhetta (ts. Juha enimmäkseen hoiti puhumisen) itsemurhasta, ja miten on hyvä kun on löytänyt oman tiensä... Olen kuulemma "ihan hyvä tyyppi." 

11.03.1993 Raamattutunnilla yllätyksekseni Päivi toi esiin ettei hän kiistä ufojen ja humanoidien olemassaoloa, vaan näkee mahdollisen elämän toisilla planeetoillakin olevan osa Jumalan suunnitelmaa!

13.03.1993 Olen jo saanut lähes valmiiksi matkasuunnitelmani Lappiin, käyttäen matkailuoppaita ja Suomen kulkuneuvot-kirjaa. Kova työ (ja hintava reissu, vaikka opiskelijakorttini on voimassa syyskuuhun). 

15.03.1993 Viikon teemana keliakia ja hiiivasyndrooma, joista Marketta puhui... Päivin tunneilla Marketta kertoi kaikille väriterapiasta. Lopuksi juteltiin hetki aiheesta pareittain, minä Tiinan kanssa... Pyysin Ullaa kävelylle, mutta hänellä oli muuta. Jotenkin tuntuu että olemme etääntyneet. Ehkä minä itse otan etäisyyttä; kevät kuluu todella nopeasti ja pohdin kuinka paljon aikaisemmin lähtisin että olisi varaa toteuttaa kesäsuunnitelmat. 

17.03.1993 Tiinan 32 v. synttärit. Onnittelin ja halasin (sujuu jo todella luontevasti); annoin itse tekemäni kortin ja 26.2. ostamani lahjan kauniisti paketoituna. Tiinan pyynnöstä pidin hänelle Tarot-konsultaation kirjastossa lounaan jälkeen. Ennen lounasta tunnit piti opiston käynyt, johtokuntaankin kuulunut puutarhuri Inkeri Halso, joka on saanut tunnustuspalkinnon erikoisvihanneksistaan; näytti dioja ja istutettiin taimia kasvamaan. Lounaan jälkeen Airi Rekilä aiheenä hiivasyndrooman maitohappobakteerihoito. Viikon herkussa vain minä ja Ari-Pekka (kommunikoimme ensimmäisen kerran keskenämme). Tiinan toiveesta improvisoin carobkakun, jota hän tuli syömään ja kutsui Ullankin jälkiruoalle... Jälkeenpäin juttelin Tiinan kanssa etääntymisestäni Ullasta ja rahatilanteestani. Hänen mielestään olisi jotenkin luonnotonta jos lähtisin aikaisemmin, ja ettei raha ole pääasia. 

18.03.1993 Kello 10-15.30 luennoi kirkkosalissa kuulu Voi hyvin-lehden päätoimittaja Marika Burton mm. positiivisesta ajattelusta, sanojen ja asennon vaikutuksesta mieleen yms. Siitä oli ilmoitettu lehdessä ja paikalla oli paljon ulkopuolista yleisöä. Todella mielenkiintoista!!! ... Välillä tehtiin venyttelyjä, harjoituksia ja hierottiin hartioita. 

19.03.1993 Eilinen antoi paljon uusia virikkeitä, mm. 10 pv positiivinen dietti: ilmaistaan vain positiivisia asioita. Kaksi minuuttia saa ajatella kielteisiä asioita, muttei ilmaista, tai joutuu aloittamaan alusta. Samoin anteeksiantoharjoitus: rentoutuneena käydään läpi kaikki, joille tulisi antaa anteeksi tai joiden haluaisi antavan anteeksi. Kolmas harjoitus peilin edessä itseään silmiin katsoen sanotaan: "hyväksyn itseni sellaisena kuin olen." 

22.03.1993 Teemana allergioiden lunnonmukainen hoito. 

23.03.1993 Antero Karimo luennoi kiinalaisesta lääketieteestä. Hän on entinen Frantsilan kouluttaja, luontaisterapeutti (shiatsu ja akupainallus), Steinerkoulun opettaja, itämainen hoitoperinne ry:n aktivisti. 

26.03.1993 Retki Lahteen. Ensin kotitalousneuvonta-asemalle, jossa esiteltiin ekopesuaineita. Sitten Lahden kansanopistossa lounas ja esittelykierros: täyttää 100 v... 

Kittilän Iriadamant-intiaaniyhteisö on jo jonkin aikaa ollut hajalla. Heidän oleskelulupansa päätettiin jättää uusimatta. On ilmennyt, että kyseessä onkin elämäntapaintiaanien yhteisö - aitojakin toki on joukossa. Ainakin osa on nyt Kuhmoisissa, missä he haluavat viettää yhteisönsä uutta vuotta. Yhteisön puhemiehen henkilöllisyys on epäselvä, ja on väitteitä ranskalaisnuorten "aivopesusta" yhteisön jäseniksi yms. skandaalinkäryistä. 

Kävelyllä rantaan kohtasin Ullan & Seijan, jotka tulivat poispäin lauleskellen. Outoa, että emme enää juuri vaihda sanaakaan Ullan kanssa; tunnen oloni suorastaan kiusallisen vaivaantuneeksi hänen lähellään. Tarotin mukaan ei ole oikea aika kysyä Ullasta, kun kokeilin. 

28.03.1993 Myös Suomessa siirrytään kesäaikaan, 1 h eteenpäin kello kolme yöllä. [Tämä oli siis ensimmäinen kerta!]

29.03.1993 Lapsen luonnonmukainen hoito. 

30.03.1993 Ihana jakso "Indiana Jones Juniorissa": Indy oli vanhempiensa kanssa Intiassa teosofisessa seurassa ja tutustui ennustettuun uuteen hengelliseen johtajaan, nuoreen Krishnamurtiin, joka esitteli hänelle eri uskontoja ja kertoi, että Jumala ei ole hindu, buddhalainen, muslimi, kristitty eikä juutalainen; Jumala on kaikissa elävissä olennoissa ja Jumala on rakkaus! "Teosofia" on kreikaksi "Jumalan viisaus": hyväksyy eri uskonnot. 

31.03.1993 Viime yö oli unimaailmaltaan rikkain mitä olen tänä vuonna kirjannut pitämääni unipäiväkirjaan, kaikkea en edes muistanut tarkalleen. 

[Välissä oli lomaviikko, jonka vietin kotona.]

14.04.1993 Sydän- ja verisuonitautiviikko. 

15.04.1993 Tänään molemmille ryhmille luennoi Kairon-instituutin perustaja ja rehtori Antti Pietiäinen modernista vyöhyketerapiasta, erityisesti kehittämästään psykologisesta vyöhyketerapiasta. Lopuksi antoi hoitonäytteitä korvan vyöhykepisteisiin ns. BAS-laitteella ja magneeteilla. 

19.04.1993 Diabetes-viikko... Marketta piti myös Päivin tunnit aiheenaan unet ja niiden merkitys hyvinvoinnillemme. 

21.04.1993 Marketta haastattelee meitä alkaen niistä joiden kanssa on vähiten jutellut - eli minusta, tänään lounaan jälkeen opettajainhuoneessa. Kysyi mitä olen täällä oppinut ja mitä suunnitelmia minulla on. Kerroin huomanneeni opintojen jääneen toissijaisiksi ja henkisen kasvun nousseen päällimmäiseksi...

22.04.1993 Kysyin Kaarinalta tehdäänkö simaa ensiviikolla, että voisi juhlia myös yhteisen aikamme piakkoin loppumista. Hän ehdotti että tekisimme taas elävän ravinnon samppanjaa. 

23.04.1993 Vierailijana virolainen lääkäri Ragnar Viir, aiheena vauvajumppa. Vähän väliä käytiin selälleen lattialle sätkyttelemään raajoja. Suositteli myös kylpyjä, koska silloin ikään kuin vapaudutaan painovoimasta. Rönsyili asiasta toiseen ja asian vierestä, mutta oikein mielenkiintoista oli. 

24.04.1993 Tasan kello 8.00 tilausbussilla lähtö linjaretkelle... Klo 11.00 Frantsilan yrittitilalla lounas; oli niin monta kurssia menossa ettei oikein voinut kierrellä paikkoja (pienempää kuin olin kuvitellut), joten siirryttiin Kyröspohjasta 3,5 km. Hämeenkyröön kahvila Kehäkukkaan, jossa Virpi Raipala-Cormier kertoi heidän toiminnastaan ja sai tehdä ostoksia... Sitten vähän jälkeen klo 14 noin 25 min ajomatkan päähän Ikaalisten kylpylään, missä ikävystyneenä kiertelin ja istuskelin. Tuhlasin viimeiset 9 markkaani rahapeliin: voitin yht. 18 mk, mutta hävisin ne. Kello 17 päivällinen, todella runsas ja tukeva... Paluumatkalle klo 18. Bussissa vielä sai Vogelin keksejä, ja pysähdyttiin kahvila Aapiskukkoon: matkakassasta jäi sen verran, että jokainen sai ottaa mitä halusi, minä Africolan; vaikken yleensä juo virvoitusjuomia, en joskus voi vastustaa tätä eettisesti parempaa vaihtoehtoa Pepsille ja Kokikselle. Opistolla 21.30. Kaarina onnitteli sunnuntaisen nimipäiväni johdosta ja kysyi haluaisinko juhlia sitä ensi viikolla: ehdotin täytekakkua uudesta Voi hyvin-lehdestä. 

Minä Kehäkukan portailla.

26.04.1993 Reuma ja sen luonnonmukainen hoito. Kuulin eilen Ullan juttelevan Kisulle järviluokassa että "mä tiedän miksen mä enää kestä Markoa. Se heijastaa mua itseäni..." Enempää en kehdannut kuunnella. Olen melko varma että juuri minun nimeni mainittiin, vaikka olenkin joskus aika paranoidi. Olen hyväksynyt sen faktan, etten ole koskaan menettänyt ystävää yhtä nopeasti. En kadu kaikkia hänelle kertomiani intiimejäkin asioita, luulen että Ulla joka tapauksessa jo täytti tehtävänsä tässä elämässäni (olemme ehkä tunteneet ennenkin). 

[En koskaan saanut selvyyttä mikä hänelle tuli, mikä yhä tänäkin päivänä mielestäni oli aika epäreilua minua kohtaan; kyllä se oli nimenomaan yksin hänen ongelmansa.]

27.04.1993 Kello 13.30 kaikki kartanon taakse, missä A.V. näytti mahlan valutuksen koivusta. 

28.04.1993 Päiväjuomalla keskusteltiin mitä tehdään lopuilla rahoilla, joita on yli tuhat markkaa: lahja opettajille ja linjojen yhteinen juhla viimeisellä viikolla. 

29.04.1993 Tänään torstaina luennoi Sirkka-Leena E., joka itse on toipunut reumasta elävällä ravinnolla ja kokeillut monia luontaishoitojakin. 

01.05.1993 Vappu... Sain eilen Kaarinalta luottamustehtävän kastella taimia ympäri taloa kaksi kertaa päivässä ja noutaa puista astioihin kertyneet mahlat - sain luvan juodakin sitä, ja eilen sain myös versojen aterian tähteitä ikään kuin palkaksi. Minulla on avain opetuskeittiöön, joten olen siellä keitellyt juotavaa ja napostellutkin jotain pientä. Tilaisuuteni tuli kun Ulla potee iskias-vaivoja. 

02.05.1993 Kolme tuntia auringonottoa, sen jälkeen vielä luin ulkona kartanon takapihalla ja siinä välissä pyöräilin erottajalle ja takaisin. Ihana rusketus! 

03.05.1993 Yrttiviikko... Vogelilta tuli taas suuri lahjoitus: Biottan uutta viljajuomaa, 12 prk yrttisuolaa, kaksi isoa laatikollista mysliä! 

05.05.1993 Keittiössä tein voikukkasämpyläsydämen + kevyttä rahkalevitettä. Koko aterian teemana oli voikukka, koska Hesarin Lahden aluetoimittaja tuli valokuvaajan kera tekemään juttua siitä ruokatorstai-palstalle. 

06.05.1993 Aamupalalla Ulla kysyi yllättäen haluaisinko lähiaikoina lähteä jollekin maatilalle, missä hevonen varsoo yms., vastasin myöntävästi. Raamattutunnilla hän piti hienon puheen New Agestä, miten se ei ole uskonto vaan tarkoittaa yksinkertaisesti että 2000 v. jakso Jeesuksen syntymästä - kalojen aika - päättyy, ja alkaa vesimiehen aika. Ja miten New Age liikkeenä hyväksyy kaikki uskonnot, sillä niissä kaikissa on tärkeintä rakkaus. 

07.05.1993 Sain taas Kaarinalta tehtäväksi huolehtia taimista viikonloppuna, samoin kuivureissa olevista yrteistä... Saan lounaalla keittiöstä ruokaa palkkioksi. Tänään luennoi venäläinen lääkäri Kaustisen kansanparannuskeskuksesta - Lujdmila Rumjantseva - fytoterapiasta... Keittäjät sanoivat että saan itse ottaa mitä tahdon kylmiöstä ja pakasteestakin viikonloppuna! P.S. Lujdmilalla oli nuori ja komea miestulkki; silmäniloa naisille... ja vähän muillekin. 

08.05.1993 Olen täällä oppinut, ettei kannata kerätä tavaraa - sen tuoma ilo on tilapäistä; sen sijaan kannattaa kerätä kokemuksia, jotka säilyvät muistoissa. (Tämä lukuvuosi on tuollainen kokemus.)... Vaikkei Kaarina sitä pyytänytkään, olen jopa purkittanut kuivatut yrtit. Kävin keräämässä yrttejä itsellenikin ja panin ne kuivuriin. 

10.05.1993 Luonnonmukainen viljely, istutus ja kylvö. Vierailevana opettajana syksyn sadonkorjuu-viikolta tuttu Hannele Vainio. Kolme viikko-opiskelijaakin, kaksi naista ja Samuli Vantaalta - komea poninhäntäpoika... Loppupäivä - myös Päivin tunnit - pellolla; minä mm. kylvin punajuurta. Komposti laitettiin kuntoon... Klo 17.15 Kaarinan mökille... Paistettiin muurinpohjalettuja ja muutakin tarjoilua oli. Opin soutamaan Katin ja Ninan kanssa ja kokeilin vielä yksinkin; tuli niin lämmin etten enää tarvinnut Kaarinan lainaamaa villapuseroa. Sen jälkeen kävin vikana saunassa ja järvessä! Halasimme Kaarinaa läksiäisiksi. Aamulla hän muuten kehui ahkeruuttani yrttien suhteen. 

11.05.1993 17.00 lähdettiin retkelle... Ensin Mouhun luomutilalle, sitten Hiidensaareen Rolcerin biodynaamiselle tilalle, joka erityisesti oi hieno kokemus. Isäntä Joakim on syntyjään saksalainen ja vaimo Daniella ranskalainen. Heillä oli hevosia, kanoja, vuohia, lampaita, kissoja ja koira. Tarjosivat mehua upeasti sisustetussa kodissaan, jossa yksi huone oli pieni myymälä: myös kiviä olisi ollut kaupan, sillä mies on koulutukseltaan geologi. Eivät viljele aivan tarkkaan biodynaamisesti, tuotteet myydään luomuna. 

13.05.1993 Päiväjuoman jälkeen retki Orimattilaan Inkeri Halson tilalle, josta sai ostaa taimia. 

14.05.1993 Kello 12 linjamme kokoontui järviluokkaan. Kaarina & Marketta saivat meiltä kukkia, kortit ja lahjakortit Kouvolaan erääseen luontaishoitolaan! Molemmat saivat kaikilta myös halauksen! Toivottelivat tervetulleeksi käymään sekä opistolle että koteihinsa jos liikumme lähistöllä. Minua Marketta pyysi vielä ilmoittelemaan itsestäni... Riston ehdotuksesta mentiin ulos tekemään tuttu energianavaus-harjoitus ja lopuksi vielä liikuttunut Kaarina luki runoa... Linjojen yhteiset juhlat Sääksjärven hiihtomajalla klo 19.00. Ari-Pekka piti todella koskettavan puheen kertoen elämäntarinansa: ryyppäämistä, vankilaa, narkomaanikoti... siinä miehessä on enemmän kuin päälle näkyy. 

15.05.1993 Kukin sai muuten eilen laittaa järviluokan taululle itselleen tärkeimmät asiat tästä lukukaudesta, minä kirjoitin "ihmiset". Monilla oli "henkinen kasvu"... Juha kysyi tapaammeko enää koskaan ja sanoin että maailma on pieni: pyysi moikkaamaan jos tunnistan hänet jossain. 

16.05.1993 Hautasin eilen rannan mäelle kivilohkareiden keskelle sammaleen alle muoviin käärittynä hopeisen onyks-sormukseni viestilapun kera, odottamaan että palaan... Sain Karilta ja Tiinalta kauniin kuvan seinälle raamatun lauseella. Lupasin pitää yhteyttä. Ullakin tuli halaamaan ja pahoitteli ettemme ehtineetkään varsaa katsomaan. Kehotti kirjoittamaan tai soittamaan kun siltä tuntuu, sillä niin hänkin tekee! 

17.05.1993 Valvoin yli puolenyön kävellen ulkona; tuntui, että jos menen nukkumaan, menetän arvokkaita hetkiä! Ruohikossa kävi kova kahina kun pysähtyi kuuntelemaan. Itku tuli viimein. Kotiin samoilla vuoroilla kuin viimeksi. Kaarina tuli juttelemaan pysäkille. Hänen äitinsä on kotoisin Liedenpohjasta ja hänellä on mm. paljon serkkuja Virroilla. Kesällä voi tulla töihin ruokapalkalla, jos en muuta keksi. Halasimme vielä... Greenpeacen jäsenmaksulasku on tullut, samoin maksukuitti Frantsilan talkooleiristä, eräpäivä tänään; tekisi kyllä mieli mennä - on vaikea olla kun on niin ikävä opistolle, itkin jälleen; voisi tehdä hyvää päästä pois kotoa mahdollisimman pian ja saada muuta ajateltavaa... Voiko mikään enää tuntua miltään Perheniemen jälkeen? 

18.05.1993 Tapasin Jounin... Yritin kertoa ikävästäni, mutta ei hänkään sitä tainnut ymmärtää - ei ainakaan osoittanut. Äiti ei tunnu koskaan kovin kiinnostuneelta minun asioistani... Maksoin Frantsilan ilmoittautumismaksun... Tänään tuli Frantsilasta shiatsun peruskurssilasku, 550 mk - käsitin hinnan olevan 225 mk, siihen ei ole varaa. 

19.05.1993 Eilen illalla oli taas haikea olo: nukun kaksi pehmoeläintä kainalossa lohtuna. Olen alkanut epäillä Lapin reissuani: miksi tieten tahtoen haluaisin yksin johonkin korpeen kun olen yksinäinen täälläkin. Lähetän Frantsilaan kortin, etten voi osallistua shiatsukurssille... 

20.05.1993 Tänään olisi Hesarin ruokatorstaissa se meidän voikukka-ateriamme... Pahin ikävä taitaa olla ohi. Kerroin äidillekin tulleeni toisiin aatoksiin Lapin suhteen: miksi niin hirveästi tuhlata aikaa, vaivaa ja rahaa sormuskiven takia (granaatti), kun ei ole takeita että edes löytäisin sellaisen: vähemmällä pääsee kun ostaa. 

21.05.1993 Vielä Lapin matkasta: elättelin kai kuvitelmaa jostain romanttisesta seikkailusta, mutta kylmä todellisuus romahduttaa pilvilinnat - onneksi tulin järkiini, säästyvät nekin rahat tärkeämpään. 

22.05.1993 Kokeilin eilen saunassa kehäkukka-kamomilla- ja omenaviinietikkahuuhtelua [hiuksille]. 

23.05.1993 14.35 pikavuorolla Tampereelle, 17.15 Länsilinjalla Hämeenkyröön (22,50 mk), josta kävelin 3,5 km. Kyröspohjalle Frantsilan yrttitilalle (vajaan tunnin). Minulle näytettiin heti neljän hengen huone, josta sain itse valita vuoteeni. Päärakennuksessa tarjottiin teetä ja leipää. Lähdin kartan kanssa ulkoilureitille kävelemään, mutta joko vika oli minussa tai kartassa, mutta harhailin ties kuinka kauan kunnes palasin samaa reittiä. 

24.05.1993 Päivälleen kuukausi sitten olimme linjaretkellä Frantsilassa (huokaus); ei mikään voita Perheniemen opistoa! Nousin jo kuudelta ja kävin saunassa suihkussa. Aamiainen 8.00, työnjako sinisessä salissa 8.30. Meitä on seitsemän ja minä ainoa mies: saan pitää koko huoneen itselläni! Minä ja eräs toinen menimme yhden harjoittelijan johdolla Kehäkukan näyteyrttimaata kitkemään ja istuttamaan. Välillä pari teetaukoa. Lopetettiin noin 16.30. 12-13 lounas, 17.00 illallinen. Juotavaa + korppua & näkkäriä oli tarjolla illallakin. Kello 18 kokoonnuttiin yläsaliin erään Antin johdolla. Huomioni kiinnitti iso vuorikide ikään kuin alttarilla; myös sinisessä salissa on kiviä ja kirjakaapissa paljon mm. kivikirjoja - etupäässä englanniksi. Jokaisen piti kirjoittaa kaikkien nimi - oikea tai keksitty - ja kasvi jota henkilö muistuttaa, ja ne sanottiin kunkin kohdalla vuorotellen. Ei inspiroinut minua. Sitten seurasi piiritanssi ja mantran laulu sekä meditaatio. Jätin väliin nekin. Mantra oli "Baba nam Kevalam", sanskritiksi "vain rakkaimman nimi" eli vapaasti käännettynä "kaikki on rakkautta". 

25.05.1993 Aamuohjelmassa olisi ollut jooga-asanoita Antin johdolla, mutta minulla jooga kuuluu iltaan ja tai ji aamuun. Talon kissa tuli tekemään tuttavuutta kanssani: kiipesi syliin eikä meinannut enää lähteä pois - söpöä! Tänään pääsin yrttipellolle siirtämään oreganoa paikasta toiseen. Paljon mukavampaa kuin eilinen, koko ajan tiesi mitä tehdä. Toisin kuin eilen, sää oli viileä ja välillä satoikin - sekä vettä että rakeita. Tulipahan käyttöä mukaan ottamilleni puserolle, farkkutakille ja kumisaappaille. Välillä kyllä manasin mielessäni miten saatoin vapaaehtoisesti hakeutua tällaiseen. Iltaohjelmassa olisi ollut polariaterapian esittelyä, en osallistunut. Eräät talkoolaiset kuuluivat toisessa huoneessa puhuvan Perheniemen opistosta, katselivat Kaarinan jättämiä esitteitä, joissa komeilee kuvani. Yhdelle kerroinkin eilen olleeni siellä. 

26.05.1993 Yrttipellolle lounaan yli, sitten pääsin vaihteeksi keräämään voikukan lehtiä ja juuria uutteita varten siitä läheltä... Illallisen jälkeen kuljin läpi yrttipolun, joka alkaa yrittipellolta. Siellä oli komeasti soliseva puro, jonka keskelle oli hyvä istua sammalaiselle kivelle ja rentoutua. Mirri - kuten talon kissa on yksinkertaisesti nimeltään - tuli taas syliini vähäksi aikaa silitettäväksi, ennen kuin käpertyi sohvalle nukkumaan niin somasti, että oli pakko ottaa kuva. 

27.05.1993 Voikukan keruu jatkui, sitä tarvitaan kilokaupalla... Mirri tuli taas illalla syliin: muiden sylissä en ole sitä nähnyt. Ainakin yhden ystävän olen saanut täältä. Kyllä alkoi jo tuntua oikein kotoisalta oikeastaan. 

28.05.1993 Keräsin koivunlehtiä puutarhuriharjoittelija Mikan kanssa (kaadettiin pari koivua). Lähdin vaivihkaa lounaan jälkeen, virallinen päättymisaika olisi ollut 15.00... 

29.05.1993 Minulle valkeni siellä lukiessani Helena Luukkosen "parantavaa sateenkaarta", että minulla on liian vähän punaista energiaa ja liikaa sinistä: ilmenee mm. huonona suhteena omaan kehoon, pilvilinnoissa eläminen, taloudellinen riippuvuus muista, rakkauden puute yms. Se selittää miksi niin tunnen vetoa granaattiin. 

30.05.1993 Eilen illalla pelasin kaksi tuntia Mikan kanssa urheilukentällä sulkapalloa - Mika on ostanut varusteet: se oli hauskaa... Pelasimme taas pari tuntia, Mika & minä; tällä kertaa vanhalla kaukalolla. 

31.05.1993 Tänään matkustin Valamoon talkoolaiseksi... Majoituin munkkien vanhaan asuintaloon.

01.06.1993 Paikallisten murre tuntui eilen vähän hassulta. Eräs Tapio tuli tekemään tuttavuutta. Kuulin heti ekana iltana kahta sääntöä rikottavan - hiljaisuutta klo 21 jälkeen ja alkoholin käytön kieltoa! Läheinen hautausmaa teki vaikutuksen; kävelin sinne tänäänkin... Minulle tiskausta 15-22 - vapaa aamupäivä siis... Tutustuin kirkkoon: voimakas tunnelma! 

02.06.1993 Perunateatteriin Tapion ja Ari-nimisen sivarin kanssa. 

03.06.1993 Eilen kävin kirkossa ehtoopalveluksessa klo 17-17.40. Samaten iltarukouksessa vanhassa kirkossa ison turistilauman kanssa... Tänään taas iltatiskivuoro erään vanhemman miehen kanssa, joka päästi minut menemään jo vähän yli klo 20... Tässä vaiheessa tuntuu että Frantsilassa oli viihtyisämpää (ainakin erilaista) ja kauhistuttaa vielä toinen viikko. 

04.06.1993 ... Pääsin perunateatteriin, missä oli hyvät jutut: minun lisäkseni Tapio ja pari "mummoa", joilla on tuttuja ja sukulaisia Virroilla. 

05.06.1993 Kävelin eilenkin hautausmaalle, vaikka satoi, ja kävin ehtoopalvelussa sekä iltarukouksessa. Taidan harkita vakavasti liittymistä ortodoksiseen kirkkoon; siinä on sellaista mystiikkaa ja eksotiikkaa, jota minä uskonnolta kaipaan, ja se antaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, mutta on kuitenkin vähemmistö. Sain veli Tiihoselta tehtäväksi viedä pois koivut ulkoa ja kirkosta. Sitten kannoimme papinkaapuja kirkkoon ja pesin ulkokalusteita. Kävin hautausmaalla, ns. matkamiehen ristillä 2,5 km metsäpolkua, ja Vigilia-palveluksessa 18-20: seisoin koko ajan. 

06.06.1993 Vapaapäivä; menin liturgiaan 9-11, jossa mm. toimitettiin ehtoollinen ja kolehti kirjallisuuden toimittamiseksi Viroon. Melkein koko eilisen pyöri päässä yhä uudestaan lause "Pyhä Jumala, Pyhä Väkevä, Pyhä Kuolematon, armahda meitä." Kävin hautausmaalla parikin kertaa ja sateesta huolimatta myös matkamiehen ristillä, klo 17-18.30 ehtoopalvelus, kolmikaanoni, akatistos. En vielä rohjennut lopussa mennä eteen muiden muassa siunattavaksi. 

07.06.1993 Iltatiski erään Teron kanssa: lähdin ennen klo 21 - turhauttavaa seisoskella jouten. Aamupäivällä kävin taas hautausmaalla ja 11-11.30 rukouspalveluksessa vanhassa kirkossa. 

08.06.1993 Ensin veli Tihon (eli "Tiihonen") meinasi minut siivoamaan ja lämmittämään saunaa, mutta olin niin epävarma jälkimmäisen onnistumisesta, että pääsinkin haravoimaan pihamaalta ruohonleikkuujätteitä... Yllättävän iso urakka, jäi vielä keskenkin. Mies, jonka kanssa tiskasin viime torstaina ja joka on aina tiskaamassa, tuli kyselemään vähän liiankin syvällisiä Tai ji-harrastuksestani ja sanoi kunnioittavansa sitä; itse on pari vuotta harrastanut joogaa. 

09.06.1993 Aamutiski Tapion ja erään ruotsalaisen tytön kanssa, kova ruuhka. Kävelin taas hautausmaalle ja matkamiehen ristille, sekä kävin ehtoopalvelussa ja iltarukouksessa. 

10.06.1993 Kuorin sipuleita, porkkanoita ja perunoita ruotsittaren, Tapion ja parin nuoren tytön kanssa: kauhean epäkunnioittavia puheita munkkien homoudesta yms... Ostin viimein matkamuistoja Tuohuksesta: kaularistin, 4 korttia, 3 tikkunekkua, 2 pkt Valamon teetä, 2 tuohusta ja kirjasen "Ortodoksisuuden mitä, miksi, miten - kirkkotiedon käsikirja"... Ehtoopalveluksessa rohkenin vihdoin tehdä ristinmerkin Jumalan Äidin ikonin edessä ja sytyttää tuohuksen. Iltarukouksessa menin papin siunattavaksi...

11.06.1993 Kävin aamurukouksessa klo 6: sytytyin tuohuksen ja tein ristinmerkin lähtiessäni. 

12.06.1993 Vähän kurja palata taas kotiin, kun kukaan ei edes tunnu olevan kiinnostunut asioistani - selitä siinä sitten, että olet kokenut hengellisesti suuria. Enää en epäile Jeesuksen jumalallisuutta kuten ennen: "Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä." ... Pari viikkoa sitten kysyin Tarot-korteilta mitä aika Valamossa merkitsee elämässäni, ja nyt mitä liittyminen ortodoksiseen kirkkoon antaisi minulle: nostin kummallakin kerralla "Erakon", joka on persoonallisuus- ja sielukorttini, ja merkitsee mm. oman sisäisen valon löytämistä! Kasvukorttini tänä vuonna on "Ylipappi": itseni etsiminen johtaa jonkinlaisen hengellisen kokemuksen piiriin!

19.06.1993 Näin unen, jossa olin juuri saapunut talkoolaiseksi Perheniemen opistolle, ja kaikki oli jotenkin vierasta; Tiina & Kari olivat mukana, muttemme puhuneet. Se sai herättyäni tuumimaan, onko järkevää palata sinne näin pian ja repiä auki tuoreet haavat. Tarotin mukaan pikaisen paluun merkitys minulle on kaipuu kanssakäymiseen samanmielisten ihmisten kanssa, ja totta onkin, että haluaisin jutella Tiinan kanssa: Jounin kanssa on osoittautunut turhauttavaksi yrittää puhua syvällisesti henkisistä asioista. 

21.06.1993 Harkitsin viime tippaan lähteäkö vai ei Perheniemeen talkoolaiseksi: en laittanut kelloa herättämään, mutta heräsin 4.00 täysin pirteänä, enkä ollut edes pakannut illalla, mutta lähdin kuin lähdinkin, eikä tullut edes kiire... Odottaessani Kausalassa lainasin kirjastosta Elisabeth Haichin "Vihkimyksen", jota Ulla kehui: yli 400 sivua - ihme jos saan sen luettua! Perillä vähän pelästyin kun talo näytti niin autiolta, mutta kyllä väki sitten löytyi grillikatokselta kahveilta... Ihanaa jutella Tiinan kanssa; näytän kuulemma ihan valamolaiselta! ... Minun lisäkseni päärakennuksessa asuu vain puutarhuri Päivi; ent. oppilas, oli töissä viime kesänkin ja oli viljelyviikollamme. Autoin häntä tänään haraamalla rivivälejä pellolla. 

22.06.1993 Nyt ymmärrän paremmin lauantaisen uneni: paikka on sama, mutta mikään ei ole samanlaista kun tärkein puuttuu, eli kaikki ne ihanat ihmiset. Ts. turha haikailla mennyttä, jota ei kuitenkaan saa takaisin. Ehkä se on läksy, joka minun piti konkreettisesti oppia. Aamupäivän satoi, joten pidin vapaata. Sitten haravoin pihaa, muuta en tehnytkään. 

23.06.1993 Tänään tunsin tehneeni työtä: leikkasin kuolleet oksat pensasaidasta ja niitin aluskasvillisuutta toisten pensaiden juurelta. 

24.06.1993 Marketta toivotti hyvät jatkot ja tervetulleeksi uudelleen tullessaan töihin kun odotin 7.55 bussia Helsinkiin: ei tunnu yhtään haikealta - opin sen läksyn mikä pitikin. 

25.06.1993 Kyllä, minut on hyväksytty Tervolan käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen. Opiskelupaikka varmistettava 2.7. mennessä, ja työvuosi alkaisi 16.8. klo 10. Itse opiskelu ja ruoka on maksutonta, mutta raaka-aineet yms. maksavat, ja opintotukihan on naurettava. Lisäksi on välimatka ja kaikki inhoamani "yleissivistävät aineet", kuten matikka ja liikunta. Epäilykseni ovat suuret, vaikka Tarot näyttikin vihreää valoa. 

30.06.1993 Lähetin Tervolaan kielteisen päätökseni tosi vaikean sisäisen kamppailun jälkeen (joka ei ehkä vieläkään ole täysin ohi); toisaalta tuntuu siltä, että mikä tahansa voittaa kotiolot, mutta haluanko todella opiskella moisen ammatin - kiviseppä, kun lopultakin haluan vain oman kaupan & kahvilan. 

02.07.1993 Soitin Frantsilaan ja ilmoittauduin elokuun talkooleirille, jota on siirretty viikolla kurssikalenterissa ilmoitetusta ajankohdasta. 

03.07.1993 Ikävystyminen vain jatkuu, miten tätä jaksaa kuukaudesta toiseen. 

06.07.1993 Joensuun käsi- ja taideteollisuuskoulusta soitettiin ja tarjottiin peruutuspaikkaa! En suoralta kädeltä osannut sanoa, joten lähettävät hyväksymisilmoituksen ja saan miettimisaikaa. Lukuvuosi alkaisi 9.8. Palaaminen näin pian opiskelun kahleisiin ei toisaalta houkuttele: ei aikaa eikä rahaa ostaa mitä haluaa tai käydä missä haluaa. Olen jo vähän suunnitellut menoja lähitulevaisuudessa, myös itseni kehittämistä: tänään aiemmin yritin soittaa Tampereelle Rosen-terapeutille, mutta tuuttasi varattua. Rosen-menetelmässä kevyin kosketuksin ja painalluksin lihasjännityksiä laukaisemalla nostetaan tietoisuuteen tukahdutettuja tunteita. 

07.07.1993 Pyöräilin taas Virroille. Nyt menin salille: lähes vuoden tauko totisesti tuntuu, mutta kyllä se siitä... [Kirjastossa] Sain viimein myös kopion Hesarin ruokatorstaista 20.5., jossa oli meidän voikukka-ateriamme. 

09.07.1993 Postitin kielteisen vastauksen Joensuuhun, nyt ei tarvinnut miettiä. 

10.07.1993 Ruoveden noitatori... menin Jounin kyydissä kelo 10... Klo 14 yläasteen vanhassa salissa Tapani Kuninkaan luento "Ufot ja nykypäivän noituus"; ehkä hivenen rönsyilevä, mutta loppua kohti parempi... Kesti runsaat kaksi tuntia. Sen jälkeen ostin R-kiskalta Ultra-lehden, ensimmäiseni; olen jo jonkin aikaa ajatellut tilata sen... Tunnen taas hieman pettyneeni Jouniin, kun hänen kanssaan ei pysty keskustelemaan syvällisesti hengen asioista, toisin kuin Tiinan ja Ullan. 

12.07.1993 Soitin Ultran toimitukseen, josta vastasi todella ystävällinen nainen: ilmoittauduin Ultra-päiville, jotka järjestetään 18. kerran Kuortaneen urheiluopistolla 22.-25.7. Varasin telttapaikan ja aion mennä pyörällä säästäväisyyssyistä. Samalla tilasin lehden jatkuvana tilauksena. 

14.07.1993 Pyöräilin Virroille. Kuntostudiolla eräs tuntematon nainen kysyi olenko ollut joskus Valamon luostarissa, sillä hän oli ostanut sieltä samanlaisen kaularistin, sinisen vain. 

22.07.1993 Lähtö pyörällä Ultra-päiville Kuortaneen urheiluopistolle, Alavudelta vielä 25 km, aikaa kului yhteensä kolme tuntia... Kello 13.30 palloiluhallissa Tapani Kuninkaan avaussanat ja oheistapahtumien esittely. 14.00-16.00 Heli Sarre: muinaiset astronautit. 19.00 Marjut Eckstein: homeopaattinen ensiapu. Ennen ensimmäistä luentoa eräs mies tuijotti minua ulkona ja sisällä istui viereeni kysyen mistä olen kotoisin. Sama peli jatkui illalla. Kävin illalla luennon jälkeen taidenäyttelyssä ja Jani Mikael Marosin kivinäyttelyssä, missä esitettiin video tantrasta ja Tao-seksistä. 

23.07.1993 Eilinen äijä jätti minut vihdoin rauhaan. 10.00 Bey Heng: Urantia-kirja suomeksi. Vaikuttaa muuten mielenkiintoiselta opukselta, mutta sen suhde jälleensyntymään jättää minut kylmäksi; ihminen muka syntyisi vain poikkeustapauksessa uudelleen tänne ja normaalisti toisille tasoille. 14.00 Heikki Heimola: raja-alueet romaanikirjallisuudessa. 19.00 "Are we alone?" video, esitetään kahdessa erässä, sillä aikaa Heikki kertoo parantumisestaan vaikeasta sairaudesta. Ostin kauan himoitsemani Anne Hietasen kivi- ja väriterapiaoppaan, "Valonvoimaa". Ruokalassa klo 21.30 oli vielä Heli Sarren kirjan "Kaloista vesimieheen" esittely. Eräs tyyppi kysyi "onkos poika ortodoksi?"

24.07.1993 10.00 Ahti J. Karivieri: Ihmisen luominen (muinaisten astronauttien kannalta ja sumerien myyttien valossa). 12.00 julkistettiin ufokirja "Yhteys avaruudesta". 14.30 odotetuin luento, Rauni-Leena Luukanen-Kilde: Ihmisen rajat (avaruuskontaktien yhteydessä tietysti). Väkeä on tullut lisää ja oli kuulemma enemmän kuin koskaan ennen. 19.00 paneelikeskustelu ufoista, mukana Siriukseen yhteydessä oleva selvänäkijä-parantaja, kaimat Kuningas & Koivula, Ahti J. Karivieri, Rauni-Leena, eräs miespuolinen kontaktihenkilö, sekä hieman myöhässä saapunut Juhan af Gran, jolta ensi vuonna tulee 5-6 tuntinen sarja parapsykologiasta. 

Ultra-päivien ufopaneeli

25.07.1993 Tänään sunnuntaina 10.00 Esko Mustonen: tuntematon enkeli. Aloitettiin lyhyellä meditaatiolla ja energian lähettämisellä Maaäidille... Lähdin noin klo 13 kotimatkalle pienessä tihkusateessa... Kokeilin chakrojen tasapainottamista kivillä, ja aloitin väriterapian punaisella valolla ja värihengityksellä tarkoituksena saattaa sini/puna-energiani tasapainoon. Ylisiniseni on torjuvaa energiaa: "älä tule lähelle" - tunteiden voimakas hallinta, heikko fyysinen keho, mieluummin kuuntelee muita kuin paljastaa ajatuksiaan, ääni usein varovainen, passiivinen; odottaa muiden työntävän liikkeelle. Liika sininen voi painaa sydänkeskusta, jolloin se vaikeuttaa ihmissuhteita. Todella tuttua! 

26.07.1993 Aloin käyttää granaattivettä, eli granaatit vesilasin ympärille joksikin aikaa, jolloin niiden värähtelyt siirtyvät veteen. Niissä voi olla hionta-aineiden jäänteitä, joten itse veteen ei suositella laitettavaksi. Myöskin käytän solaroitua vettä, eli esim. punaisella kankaalla peitetty vesilasi lähelle lamppua joksikin aikaa tai vielä mieluummin aurinkoon. 

28.07.1993 Kohtasin Jounin... Kerroin varsin laveasti Ultra-päivien annista ja väriterapiastani; huomautin myös, että yleensä kun yritän puhua tällaisista asioista Jounille, minusta tuntuu kuin hän yrittäisi vältellä aihetta, ja siinä hän myönsikin ehkä olevan perää.

30.07.1993 Helsinkiin. Päivä oli kuuma. Ostin Body Shopista kosteusvoidetta, puhdistusvoidetta, minttu-persiljakasvonaamion ja vaaleaa yrttihiusväriä (jota käytin jo illalla). Mostly Men-miestensarja on täysin uudistunut: siinä on nyt mm. kolme entistä voimakkaampaa tuoksua kauniissa suihkepulloissa. Lounastin Green Wayssä, jossa en olekaan käynyt sen jälkeen kun se muutti Erottajalta Kaisaniemenkadulle... Kiersin katselemassa Länsi-Koru ky:ssä, WWF-infopisteessä ja Mirjam Ahon rajatiedon kirjakaupassa, sekä ortodoksisessa Lampukassa. Kello 14 aika Rosen-terapeutti Maria Flinckille Aleksin lääkäriasemalla. Kesti tunnin. Maria kertoi yhdeksän vuotta sitten aloittaessaan olleensa ainoa Rosen-terapeutti Suomessa. Kehui miten hyvä on tulla hoitoon nuorena, kun monet tulevasta vasta viisikymppisinä. Varasin uuden ajan. Alhosella & Lastusella on sitten nuoria ja komeita kuskeja... 

31.07.1993 Eilisestä Rosen-terapiasta... Maria Flinck vaikutti todella mukavalta. Kysyi ensin miksi tulin (kehittääkseni itseäni, ihmissuhdeongelmat), mistä sain tietää paikasta, tunnenko Rosen-terapiaa, onko lääkitystä tai muita hoitoja. Riisuuduin alushoususilleni hoitopöydälle, aloitettiin selkäpuolelta. Maria sanoi pian jotain irtoavan ja hengitykseni helpottuvan. Vatsa oli arka, sinne varastoituvat pelot. Rinnan kohdalla hän kysyi: "Mitä isästäsi?" Kerroin minkä taisin. Jalat rentoutuivat niin, että kuulemma pitenin pari senttiä! Olo oli todella hyvä, ei mitään tietoisia tunnereaktioita. Saavutettu rentous kuulemma on pysyvää ja kehon jännityksen myötä poistuu mielenkin jännitys. 2-3 pv jälkeenpäin voi tulla tunteita ja muistoja pintaan, joista voi olla hyvä puhua jollekin. Unien avulla voi myös poistua patoumia alitajunnasta. 

01.08.1993 Kirjoitin kirjeen Tiinalle, kertoen missä olen käynyt, missä aion käydä yms. Liitin mukaan sopivan lainauksen Eddan jumalrunojen Korkean runosta: "Mutkainen matka on vihamiehen taloon, tien varrella vaikka se olkoon, ystävän luokse on oikoteitä, vaikka olisi etäälle mennyt." 

03.08.1993 Teosofia/Kristosofia on suuntaus, joka tuntuu minulle hyvin läheiseltä. Vaikka Valamon jälkeen aloin harkita liittymistä ortodoksiseen kirkkoon, tuskin se olisi viisasta: en voi allekirjoittaa moniakaan kirkon dogmeja, eikä kirkollisverokaan houkuttele... Muuten: seuraavana yönä Rosen-terapian jälkeen näin todellakin unta isästä: oli jouluaatto, mutten ollut leiponut mitään. Kirjahyllyn kulmaa olin kiinnittänyt lapun, jossa oli ajatukseni isästä, ja kauhukseni hän huomasi ja luki sen, muttei reagoinut. 

05.08.1993 Kävin katsomassa löytyykö mustikoita - ei, mutta sen sijaan yllin kyllin kangasrouskuja, joka olikin toinen vaihtoehto. Lounaaksi tein sitten sienipiiraan itselleni - äitihän ei sieniä syö. 

08.08.1993 Läksin klo 8.30 pyörällä Vilppulaan, Kotalasta vielä 42 km ja tie oli yhtä mäkeä. Ilma oli tuulinen, muuten suotuisa. Neljä tuntia meni, pisin päivämatkani - ei enää koskaan! Silti se oli joka hikipisaran arvoinen. Vilppulassa en ensin meinannut löytää tietä Väinölä-yhteisöön. Taidenäyttely oli upea, yli 200 työtä. Näytelmä "ihmiskunnan auttajat" oli fantastinen! Se kertoi nuoren Pekka Ervastin totuuden etsinnästä, välillä nähtiin katkelmia Buddhan ja Jeesuksen elämästä (varsin toisenlaisen Jeesuksen kuin totuttu: hän oli essealaisten Kuolleen meren luostariyhteisössä)! Ostin kaksi Pekka Ervastin kirjaa, "Valoa kohti" + "Vuorisaarna". Törmäsin mänttäläiseen tyttöön, joka oli Valamon kansanopistossa ikonimaalauskurssilla minun ollessani talkoolaisena: pieni maa - samoista asioista kiinnostuneet ihmiset pakostakin kohtaavat vähän väliä. 

10.08.1993 Tapasin Jounin... Ei ollut löytänyt kiinnostavia artikkeleita lainaamistani lehdistä, paitsi joku ufohavainto, mikä taas ei minua kiinnostanut. Kysyinkin, mistä hän sitten on kiinnostunut. Vastauksena jälleensyntymä, selvänäköisyys, PK. Kysyin myös millainen on hänen jumalakuvansa, mutta ei osannut sanoa. 

21.08.1993 Särkänniemen delfinaarion Näsi-delfiini synnytti keskiviikkona poikasen, raskaus - joka salattiin julkisuudelta - oli ongelmaton ja synnytys kesti vain 45 min. Aiemmat poikasethan menehtyivät. 

22.08.1993 Frantsilan yrttitilalle talkooleirille... Sama huonekin, "takiainen" Vihtorissa eli asuntolarakennuksessa, mutta nyt kaksi parasta vuodetta oli varattu, joten valitsin kerrossängyn alapetin. Myöhemmin yläpetiinkin tuli nukkuja, joka osallistuu parin päivän "kommunikaatio ja ohjaaminen 2"-kurssille; tuttu naama viime syksyltä Perheniemessä jollain lyhytkurssilla. 

23.08.1993 En saanut unta yöllä. Nousin kuten viimeksikin jo 6.00, jotta ehdin käydä suihkussa ennen muita. Tein aamulenkin yrttipolulle: pikku puro sen varrella virtaa vuolaana kuin koski. Aamiaisen jälkeen työnjako sinisessä salissa. Meitä on nyt huomattavasti enemmän kuin toukokuussa. Minä lähdin yrttipellolle: ennen lounasta harattiin timjamipenkit ja sitten korjattiin kurkkuyrttiä, mikä yleensä tapahtuu koneellisesti, mutta nyt on liian märkää - täällä on satanut viikkoja. 

24.08.1993 Kerättiin pellolta heinäratamoa, voikukkaan, nokkosta, ampiaisyrttiä. Lopetettiin klo 16 sateen takia (joka oli kuitenkin vain kuuro). Ostin Taikapalsamista Bachin kukkatippoja: Scleranthus/epäröinti, valinnan vaikeus; Clematis/uneksiminen, välinpitämättömyys; Wild Rose/saamattomuus, apatia; Larch/itseluottamuksen puute, epäonnistumisen pelko, alemmuuden tunne. Alan käyttää niitä päivittäin... 

25.08.1993 Ensin kerättiin loput ampiaisyrtit, lopun päivää rohtoraunioyrtin juurta. 

26.08.1993 Tarjouduin vapaaehtoiseksi Frantsilan jalostuslaitokseen Tippavaaraan (mikä paljastui teollisuusalueen nimeksi - varsin osuva). Minä ja kolme muuta jouduimme siivoamaan, koska aamupäivällä tuli Tv2:n kuvausryhmä... Kaipasin reippaaseen ulkotyöhön, joka tuntuu kropassa, joten iltapäiväksi sain pyynnöstäni lähteä sitruunamelissaa korjaamaan. Illalla oli retki vanhalle uhrilähteelle, jonka veden energiakenttä on kuulemma kolme metriä, kun se normaalisti on ehkä noin 30 cm, sekä 500 vuotta vanhalle Timin männylle... Silitin tunnin Mirriä sylissäni!

27.08.1993 Kitkimme helokkia ja keräsimme kamomillan kukkia. Yleensä ei kuulemma ole ollut miehiä leirillä, ja nyt peräti viisi. Lähdin lounaan jälkeen, puutarhuri Marianne heitti autolla matkahuoltoon ja toivotti tervetulleeksi ensi kesänäkin; sanoin varmaan tulevanikin! 

30.08.1993 Soitin ja varasin ajan Rosen-terapiaan Tampereelle lääkäriasema Diastoleen, jossa sivariaikana kävin naprapaatilla. Peruin aikani Helsinkiin 10.9. 

31.08.1993 Eilen illalla ilmeisesti onnistuin helpottamaan Mikan päänsärkyä energiansiirrolla!

05.09.1993 Eilen illalla välitin taas energiaa Mikalle ihan vain harjoituksen vuoksi... 

06.09.1993 Lähetin kupongin Ultrasta Ruusuristin veljeskunta A.M.O.R.C:ille saadakseni lisätietoa, ja talkoolaishakemuksen Valamoon ajalle 13.-20.12., jotta kerrankin voisin virittyä oikeaan joulutunnelmaan. 

07.09.1993 Tampereelle... Rosen-terapia klo 10.30, Anneli Koskela. Jännitin kuulemma lantiota ja sille seudulle pakkautuvat tunteet kuten ettei ole hyväksytty sellaisena kuin on. Lantion ja selkärangan asennosta Annelille tuli mieleen n. 10 v. poika, mutta en muistanut niiltä ajoilta kuin Mikan syntymän - ei mitään negatiivista. Lapaluiden välissä oli jännitystä kuin käsilläni torjuisin jotain: mieleeni tuli yläasteen helvetti! Kävin Tampereen taidemuseossa "muinainen Egypti"-näyttelyssä: vaikuttavaa.

08.09.1993 A.M.O.R.C:ilta tuli kirje, oikein vaikuttava, "suursihteerin ja kirjurin hyväksymä ja sinetillä vahvistama julkaisu". A.M.O.R.C. (Antiquus Mysticus Ordo Rosae Crucis) on tällä nimellä rekisteröity kaikkialla maailmassa, toimii 86 maassa, tuli Skandinaviaan 20-luvulla, suomenkielinen toiminta alkoi 80-luvun alussa. Dokumentoitua historiaa järjestöstä löytyy jo v. 1115 ja runsaammin 1600-luvulta lähtien. Se opettaa miten hallita elämäänsä kosmisten lakien puitteissa opintokirjeiden muodossa, jotka annetaan lahjaksi jäsenyyden ajaksi. Valitettavasti vain liittyymismaksu 75 mk + jäsenmaksu 160 mk neljännesvuodelta! Meissä kaikissa on jumalallinen kipinä ja minä haluan sytyttää siitä soihdun valaisemaan tietäni. Tai Pelle Miljoonan sanoin: "tahdon nähdä tulen jonka savua jo haistelen". Joku on myös osuvasti sanonut että itse kunkin täytyy ensin kantaa ristinsä, ennen kuin ruusu puhkeaa kukkaan. 

10.09.1993 Israel ja PLO tunnustavat toisensa! PLO luopuu terrorismista, tunnustaa Israelin olemassaolon oikeudet ja poistaa peruskirjansa artiklat Israelin tuhoamisesta. 

Pyöräilin Kuntostudiolle. Ruumis on sielun asumus (kunnes tulee muuton aika) ja kukapa haluaisi asua murjussa. Koko menomatkan toistelin mielessäni affirmaatiota: "rakastan itseäni ja hyväksyn itseni sellaisena kuin olen", jota toistan myös yksin aamuisin peilin edessä ääneen, sekä "minua rakastetaan sellaisena kuin olen", "annan anteeksi vanhemmilleni ja vapautan itseni", "annan anteeksi itselleni ja löydän sisäisen voimani", "opin menneisyydestäni ja päästän siitä ilolla irti", "nautin elämästäni hetki hetkeltä enemmän". Kaikki muu on tukihoitoa, tärkeintä on muuttaa omat ajatuksensa. Kun hallitsee ajatuksensa, hallitsee elämänsä. Auttaakseni muita - mitä todella haluaisin - täytyy ensin auttaa itseään. 

12.09.1993 Olen vähän alkanut pohtia seksuaalisuutta - yleensä ottaen, ei vain homoutta; se on niin pieni osa ihmistä, mutta niin hallitseva, alhainen ja eläimellinen vietti. Haluaisin löytää ja ilmentää jumalallista itsessäni, eikä se onnistu seuraamalla ruumiin haluja - tämä ruumis en ole minä ITSE. "Kuoleta lihasi", helppo sanoa. Haluaisinpa vetäytyä erämaahan yksinäisyyteen 40 päiväksi ruokoilemaan ja meditoimaan kuten eräät. 

15.09.1993 Valamon luostarista tuli kirje: pääsen talkoolaiseksi 13.-20.12.! Maanantain elokuvassa [Indiana Jones ja viimeinen ristiretki] eräs roolihahmo totesi että Graalin maljassa on kyse Jumaluuden etsimisestä itsestämme. Niinpä. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja Paavalikin kirjoittaa "sisäisestä Kristuksesta". Jeesus oli ihminen, joka monien ruumiillistumien myötä oli kehittynyt täydelliseksi verrattuna ihmiskuntaan; Jumalan pojaksi, Kristukseksi. Seuraamalla Vuorisaarnan käskyjä, jotka hän antoi vanhan liiton 10 käskyn tilalle, jokainen voi kehittyä ainakin hiukan tässä elämässä: 1. Älä suutu. 2. Älä ajatuksissakaan ole epäpuhdas. 3. Älä vanno. 4. Älä vastusta pahaa pahalla. 5. Älä sodi vaan rakasta kaikkia ihmisiä. Juuri näin minäkin haluan yrittää elää! 

16.09.1993 Äidin ammattiosasto arpoo joka viikko Koskenkorva-pullon, äiti osti yhden 5 markan arvan/50 ja voitti! Nyt saa kukkatipoista säilyvämpiä. [Otin tämän muiston mukaan johtuen jälkimmäisen lauseen tahattomasta huumorista: kun oli kyse viinasta, tuo oli se mitä minä ajattelin!]

Ervast kirjoittaa, että juutalaisten Jumalan nimi, jota ei saanut ääneen lausua, "Jahweh", merkitsee hepreankielessä sanasta sanaan "minä olen" tai "minä olen se, mikä olen", eikä sitä voi kukaan sanoa toiselle tai toisesta, vaan ainoastaan jokainen itsestään. 

18.09.1993 Olen tehnyt listan mitä haluan elämältä: 1. Henkinen kehitys (löytää itseni ja Jumalan, voittaa jähmettyneet ajatusmallini) 2. Uusia ystäviä, samanhenkisiä ja luotettavia, joiden kanssa voisi keskustella syvällisesti, harrastaa ja matkustaa 3. Muuttaa pois kotoa (palaaminen tänne esim. Perheniemestä on kuin palaisi taaksepäin ajassa) 4. Työpaikka; mahdollisuus olla avuksi muille (luontaistuotekauppa, kasvisravintola...) 5. Matkustaa, avartaa mieltään ja kokea uutta 6. Oma yritys (ekokahvila + kauppa/esoteerinen kirjakauppa & luontaishoitola.)

19.09.1993 "Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa, niin kaikki muukin teille annetaan!" (Jeesuksen sanat) Viitaten sivun yläreunan lauseeseen [eli edelliseen], Jeesus sanoi myös: "Etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan; anokaa, niin teille annetaan!" Sekä: "Etsikää Pyhää Henkeä, rukoilkaa Pyhää Henkeä; kuinka ei Jumala sitä teille antaisi!" Ervastin kirja herätti kysymyksen, olenko liian kiinni mammonassa ja materiassa, liian itsekäs? Vaikka kyllähän haaveilemallani sormuksellakin on minulle hyvin henkinen merkitys, koriste- ja statusarvon lisäksi. [Anne] Hietanen kirjoittaa että savukvartsi mm. opettaa kuuntelemaan omaa kehoa ja sen tarpeita, auttaa tarttumaan asioihin ja päästämään myös irti. Hajottaa ja purkaa negatiivisuutta. Kulta taas kohottaa energioita. Olen pitkään ihaillut Villi pohjola-sarjan Joelin ja Mauricen sormuksia, ja yleensäkin miesten sormuksia kun niitä näen. Suosikkibiisini on tällä hetkellä Freddie Mercuryn uusmixattu hitti "Living on my own": "Sometimes I feel like I wanna break down and cry. Nowhere to go, nothing to do with my time. Sometimes I get so lonely... living on my own." Puhuttelevaa. 

20.09.1993 Lainasin kirjastosta: Eunice S. Layton & Felix Layton: "Teosofia - avain ymmärtämiseen", "Teosofia ja muuttuva maailma", Erik Gullman: "Teosofia ja Suomen uusromantiikka", Pekka Ervast: "Mitä on magia". Kirjasto yllätti minut, en vain ole osannut katsoa oikeasta luokasta. 

21.09.1993 Tapasin Jounin... Olen jo vähän aikaa halunnut yrittää taas keskustella hänen kanssaan syvällisemmin, minulla on tarve kertoa siitä henkisestä prosessista jota käyn parhaillaan läpi, suunnattomasta kaipuustani takaisin Jumalan yhteyteen, josta olen lähtöisin. Vaikka eihän omaa sisäistä juttuaan pysty täysin muille selittämään, ja miksi pitäisikään? Ehkä se on vähän sama kuin ns. "herätyksen" kokenut haluaa jakaa kokemuksensa. 

22.09.1993 Satoi (kuurottaisesti tosin), joten lykkäsin Virroille lähtöä. Klo 13 jo lähdinkin, mutta viivytellen, kunnes käännyin takaisin kiireesti. Vaikka muuta tahtoisin uskotella, syynä oli lihan himo. Rikoin eilen päivällä Valamon aikaisen selibaatti-ennätykseni, nyt kahdeksan päivää. Pidättelin pitkään laukeamista (taoismin mukaan mies menettää elinvoimaansa siemenensä mukana), mutta lopulta oli pakko tai en olisi päässyt minua riivanneesta halusta. Kehitin uuden fantasiankin, jossa olin oma itseni. Yleensä toistelen samoja vanhoja, kuvitellen olevani joku muu - usein jopa nainen - ja yleensä se passiivinen osapuoli. Mitä "likaisempi" fantasia, sen kiihottavampaa. Taistelu on hävitty mutta ei sotaa. Paitsin fyysiseen ruumiiseen, ihmisen tulisi välttää samaistumista myös tunneruumiiseensa, joka pitää voimakkaista värähtelyistä kuten viha, kateus, katkeruus, epätoivo, rahanhimo, sekä mentaaliruumiiseensa, joka tahtoo ajatella itsekkäästi ja pitää itseään ylpeillen eristäytyneenä olentona, toisia suurempana. 

24.09.1993 Poikkeuksellisesti tapasin Jounin... Emme paljon puhelleet, mutta sovimme että ensi kerralla sitten puhutaan syvällisiä. Koska kalenteri ei enää riitä ajatuksilleni, aloitan Jounilta saamani paksun tyhjän kirjan, nimellä "Henkinen Odysseia eli ajatuksia matkan varrelta." Teen kansikuvat ja kaikki. 

27.09.1993 Ei tee mieli lukea fiktiota tällä hetkellä, vaan haluan ahmia kirjallisuutta henkisestä kehityksestä. 

28.09.1993 Tapasin Jounin... Nyt keskustelimme syvällisiä, ts. siitä tuli minun monologini, lyhyt oppimäärä aiheesta mikä on ihminen ja mitä on elämä; kerroin mm. ihmisen seitsenäisestä rakenteesta, ja esitin vertauksia, esim. ihmisen sielu on kuin kotka, joka pesii korkealla järven yläpuolella, laskeutuen välillä sieppaamaan kalan, jota se palaa syömään ja sulattamaan. Laskeutuminen vastaa inkarnoitumista, kalan sieppaaminen kokemusten saamista lihan maailmasta, joita täytyy sulattaa elämien välillä, joiden välinen aika riippuu "kalan" suuruudesta. 

30.09.1993 Elämäntapaintiaanit, jotka ovat palanneet Kuhmoisiin pystyttämään talvileiriä, saavat nyt lopulliset lähtöpassit maasta kun heidän valituksensa karkoituspäätöksestä on hylätty. Todella sääli. Dokumentti San Franciscon Gay-kuorosta Tv2:lla. Eilen uusittiin Ilpo Pohjolan dokumentti Tom of Finlandista, joka minulla on nauhalla. 

01.10.1993 Osho kirjoittaa, että kun ihminen löytää jumaluuden, seksi jää automaattisesti pois kun energia suuntautuu uusiin kanaviin, mutta päinvastoin se ei toimi ja voi olla jopa haitallista. Kun osallistumme aktiin tietoisesti käytämme sitä tienä meditaatioon - seksillä on vähäisempi valta meihin, kuin todistaisimme sitä ulkopuolelta. Osho kirjoittaa myös että rakkaus syntyy vasta kun seksi on mennyt, ennen sitä se on pelkkä houkutin. Rakkaus ei ole suhde kahden ihmisen välillä vaan sisäinen tila, joka hallitsee mieltämme. 

02.10.1993 Oshon mukaan meditaation esteenä on se, että ihmisen mieli verbalisoi kaiken: jokainen ruusu on erilainen kuin yksikään toinen, silti nimitämme sitä vanhalla ja kuluneella nimellä "ruusu". Sanoista ei voi vapautua mantran avulla, koska se perustuu sanoille. Täytyy tulla tietoiseksi mielen prosesseista, jolloin ei ole enää yhtä mielensä kanssa. Oshon mielestä jännitystilamme johtuvat ristiriidasta mitä olemme ja mitä haluaisimme olla, oli se sitten vaikka sisäistä vapautta ja jumaluutta. Mitä suurempi etäisyys, sitä suurempi jännite välillä joka erottaa meidät ihanteestamme. Jännite voi alkaa mistä hyvänsä kehostamme ja levitä muihin. Jännitys suuntautuu tulevaisuuteen ja syntyy mielikuvituksen toiminnan tuloksena. 

03.10.1993 Moskovassa on meneillään aseellinen yhteenotto vanhoillisten ja Jeltsinin kannattajien välillä: Jeltsin on julistanut kaupunkiin poikkeustilan. Kaikki sai alkunsa jo jokin aika sitten, kun Jeltsin hajotti parlamentin, mutta vanhoilliset linnoittautuivat parlamenttirakennukseen. 

Osho lainaa Jeesuksen sanoja: "Se, joka menettää itsensä, löytää itsensä", ja sanoo sen viittaavan kuudenteen kehoon. Pisaran on kadotettava itsensä muuttuakseen mereksi. [Päiväkirjassa seuraa kopioitu kaavio ihmisen seitsenäisestä rakenteesta; Osho käyttää omia nimityksiään, mutta tuttua asiaa teosofiasta.] 

04.10.1993 Osho, jota nyt jatkuvasti lainaan - niin viisaita ovat hänen ajatuksensa - kirjoittaa myös että tieto ja tietäminen ovat kaksi eri asiaa: vaikka lukisi kuinka monta kirjaa ei tiedä ennen kuin kokee. Karmahoroskooppini sanookin että minulla on valitettava taipumus olla enemmän teoreetikko kuin käytännön ihminen. 

Jeltsinin kaksi päävastustajaa pidätettiin, mutta näiden aseistettuja kannattajia on vielä vapaalla jalalla. 

05.10.1993 Tampereelle. Rosen-terapia 10.30. Vatsan herkkyydestä tuli taas mieleen isäsuhteeni, erityisesti kerta jolloin hän taas riiteli äidin kanssa ja minua alkoi oksettaa ja piti mennä vessaan heidän ohitseen. Ei kuitenkaan tullut mitään, joten se lieni reagointia tilanteeseen. Sanoin lopuksi, että tätä joutuu varmaan purkamaan vielä monta kertaa. Anneli neuvoi, että kirjoittaminenkin auttaa, ja sitähän minä olen tehnytkin "henkiseen odysseiaani."

06.10.1993 Eilisestä Rosen-hoidosta vielä sen verran, että lopussa Annelin mukaan jotain oli kovasti tulossa - ja saatoin tunteakin sen - mutta rintalihakseni alkoivat vastustaa ja tukahduttaa sitä. On niin helppo antaa anteeksi mielessään, mutta vaikeaa sydämessään. Kerroin, että nykyään tunnen lähinnä sääliä isää kohtaan, ja Anneli esitti kysymyksen, johon en osannut vastata - se ei ollut koskaan käynyt mielessäni - tunnenko sääliä isää kohtaan vai itseäni?! 

07.10.1993 En nähnyt Jounia - ja olin oikeastaan helpottunut! Olen paljon ajatellut ystävyyttämme viime aikoina. Joskus ajattelin että meillä on paljon yhteistä ja hänen kanssaan voi puhua melkein mistä vain. Ehkä niin olikin ennen, mutta Perheniemen jälkeen olen yhä enemmän joutunut pettymään ja turhautumaan. Hänen kiinnostuksensa rajatietoon on yhä samalla lapsenomaisen uteliaisuuden asteella, jonka minä olen jo jättänyt taakseni; emme ole enää samalla aallonpituudella. En voi moittia häntä, sillä jokaisella on oma polkunsa kuljettavanaan: yksi vasta saattaa raottaa ovea, kun toinen jo astuu sisään. 

08.10.1993 Illalla tein ennätykseni meditoinnissa - puoli tuntia, eikä se ollut yhtään hassumpaa, varsinkin yhdessä vaiheessa kun tuntui että alan pian poistua ruumiistani! 

Siemenessä on sisäsään kaikki se kauneus, joka on avautuneessa kukassa. Kun siemen kylvetään, se alkaa kasvaa itsestään oman luontonsa mukaisesti. Lopulta siihen kehittyy kukka. Tämä kuvaa myös ihmisen todellista olemusta ja elämää. (White Eagle)

09.10.1993 Jos kuvittelemme olemassaolomme vain 24 tunniksi ja tietäisimme maailmasta vain mitä sinä aikana näemme... pieni, heikko ja avuton lapsi täysin toisten armoilla - mitä hän on tehnyt sen ansaitakseen? Emme tietäisi, että hänestä ajallaan kasvaa itsenäinen aikuinen. Mitä lahjakas muusikko on tehnyt ansaitakseen lahjansa? Emme tietäisi hänen opiskelleen ja harjoitelleen vuosikausia. Mitä krapulainen on tehnyt ansaitakseen kärsimyksensä? Emme tietäisi edellisillan juomingeista, emmekä sitä että seuraavana päivänä hän on taas terve ja kenties hiukan viisaampi. Entä henkilö, jolla on vuoden ainoa vapaapäivä, kaikkina muina aikoina hän tekee lujasti töitä, mutta näkisimme vain laiskottelun. Emme tietäisi, että pimeän jälkeen kaikkien mentyä nukkumaan, aurinko nousee taas ja jokainen jatkaa elämäänsä siitä, mihin se edellisenä iltana jäi: ojankaivajasta ei yhdessä yössä tule kemistiä, eikä lääkäri herää kykenevänä vain kiillottamaan kenkiä. Tämä on erinomainen vertaus karman lain vaikutuksesta: maailma on vain näennäisesti epäoikeudenmukainen. 

13.09.1993 "Oi sinä Jumaluus, joka asut ruumiissani. Sinua minä rakastan ja tottelen. Minulla ei ole ketään mutta kuin sinut kenen puoleen kääntyä. Ja kuitenkin sinä olet verhoutunut läpäisemättömään pimeyteen. Sinua minä etsin, mutta kuinka löydän sinut? Kunpa sinun valosi johdattaisi minut inhimillisen olennon, opettajan, luo ja saisin kohdata hänet pian ja kohdatessani tunnistaisin hänet heti. Mutta jos sinä tahdot että tulen tuntemaan sinut itse ilman muiden apua, niin silloin avaa armostasi portti sisimpääni, sillä itse olen avuton sen tekemään." (Paul Brunton)

[Tässä vaiheessa näyttää että jokaikinen päivä sisältää sitaatteja jostain lukemastani kirjasta!]

16.10.1993 Helsinkiin. Jäin pois Haagassa - pikavuoropysäkki hotelli Haagan edessä. Odottelin eväitä syöden viereisessä puistossa hengen- ja tiedon messujen aukeamista klo 11 Helsingin suomalaisella yhteiskoululla. kahden päivän lippu 60 mk. Sää lämmin ja aurinkoinen. Kiertelin kolme tuntia. Esitteitä taas kertyi... Kirjokannesta Lao-Tsen "Tao-te-king" + buddhalainen mietelausekokoelma "Dhammapada". Ruusu-Ristiltä Ervastin vanhoja 50-luvun painoksia halvalla, "Pieni Ruusu-Risti katekismus", "Kristus meissä", "Jeesus Kristuksen elämänymmärrys", "Christosophia". 

Teetin auravalokuvan... kuvaus ei kestänyt ja kuva on polaroidi, mutta jonotusta riitti, varsinkin tulkitsijalle, vaikka näitä oli useita. En yhtään epäile kuvan aitoutta, sillä tulkitsijan selostus vastasi täysin omia kokemuksiani. Huomasin itsekin, että aurani värit olivat vaaleita, kun monilla oli hyvinkin kirkkaita. Paljon vaaleanpunaista, paljon herkkyyttä ja rakkautta - sen ilmaiseminen onkin toinen juttu. Sieluni tuli valkoisena voimakkaasti esiin; jokin prosessi meneillään, kuten totta onkin. Parantava voima näkyi oranssina, eli ehkä parannan itseäni saamistani "kolhuista", tai myös minulla voi olla kykyä parantaa - ei edes välttämättä energianvälityksellä, vaan jo pelkästään rakkaudellani. Näkyi myös vaaleanpunainen universaalisen rakkauden säde voimakkaana oikeaan intuitiiviseen aivopuoliskoon. Minun täytyisi rohkaistua ja taistella - ei nyrkein vaan rakkaudella - vihamielistä yms. vastaan. Sitä varten lienen tähän elämään tullut. 

Auravalokuvani

17.10.1993 [Yövyin Tiinan & Karin luona.] Kävimme Karin autolla klo 10 Uspenski-katedraalissa liturgiassa: olin itsekin ajatellut kirkkoon menoa, tosin olisin kernaasti käynyt Vapaan Katolisen kirkon messussa - en vain tiedä missä se on - siitä oli juttu Ultrassa... Sain kyydin messuille asti... Ei ihan mennyt kuten suunnittelin: keskustelimme aika pinnallisesti ja Karin läsnäolo vähän häiritsi. Ostin tiibetiläinen elämänpyörä-julisteen, kuva on tuttu jostain kirjasta ja olen kauan halunnut sellaista... Summit Lighthousesta Buddha- & Shiva-kortit ja iso Jeesus Kristus-juliste. Katselin videoesityksen Saint Germainin sanelusta. Kenties mielenkiintoisin osasto! Kuuntelin intialaista musiikkiesitystä Ananda Margan osastolla... Kotiin 21.00-1.00. 

18.10.1993 Eilen ostin messuilta mitä mieli teki, mutta kun lähdettyäni sieltä eräs nainen kysyi 12 mk - varmasti tarpeeseen - sanoin automaattisesti ettei muka ole: ei kovin kristillistä.

20.10.1993 Jo Valamossa kesäkuussa rikoin sokerilakkoni, ja viime aikoina yhä enemmän: joka päivä jäätelöä, ja välillä jopa tavallisia keksejä yms. Onkohan minulla kromin puutetta? En voi kohdella näin ruumistani, hengen temppeliä, täytyy yrittää taas vieroittua! Eilen radio Mafian vapaa vyöhykkeellä lyhyesti messuista: "Summa summarum: kaikki oli kaupan." 

22.10.1993 Hengen ja tiedon messut sekä lukemani kirjat ovat kohottaneet henkeäni niin, etten ainakaan viikkoon ole ollut "ajatuksissakaan epäpuhdas", ts. en ole tuntenut ruumiillista himoa. Ihanteellinen olotila! 

Suomen säästöpankki on nyt pilkottu ja myyty OP:lle, SYP:ille, KOP:ille ja PSP:lle. Pitäisi käydä maanantaina kysymässä meidän konttorimme kohtaloa. Lienee paras suosiolla siirtyä Osuuspankkiin, joka on lähin vaihtoehto. 

23.10.1993 Aamulehdessä kerrottiin että SSP:n konttorit jatkavat toistaiseksi normaalisti ja pankkikorttikin käy vielä. Uudelta isäntäpankilta tulee sitten aikanaan ilmoitus järjestelyistä. Killinkosken konttori siirtyi OP:lle, Virtain KOP:lle. 

Heli Sarre kirjoittaa mielenkiintoisesti juutalais-kristillisen patriarkaaisen uskonnon kehityksestä. On todella niin kuin Ervast mainitsee: kristikunta palvoo Israelin ankaraa, oikukasta ja pelättävää heimojumalaa, eikä sitä rakkauden Jumalaa, josta Jeesus puhui. Samoin kuin pannaan enemmän painoa Jeesuksen kuolemalle, kuin elämälle ja opetuksille, ja palvotaan häntä persoonana. Usein unohdetaan että Paavali perusti kristinuskon - ei Jeesus. Kaikki suuret uskonnot ovat eri teitä saman Jumalan luo, mutta toki länsimaiselle ihmiselle on luontevaa kääntyä Jeesuksen puoleen etsiessään mestaria jota seurata. 

24.10.1993 Summit Lighthouse "Suuren valkoisen veljeskunnan ylösnousseiden mestarien" opetuksineen kiinnostaa minua: Sarre ei laske Church Universal and Triumphant-liikettä, johon se kuuluu, uuden ajan hengellisyyteen, vaan luokittelee sen yhteen mm. Hare Krishnan ja Scientologian kanssa, koska näiltä kaikilta puuttuu mm. älyllinen vapaus ja suvaitsevaisuus. Itsekin olen ihmetellyt esim. perustajan Elizabeth Clare Prophetin ympärille kehitettyä henkilökulttia. Ja miksi uusi järjestö, kun Valkoinen Veljeskunta on tuttu käsite teosofiasta. Henkilökohtaisesti vierastan myös mestari St. Germainin korostamista, kun itse koen Jeesus Kristuksen mestarikseni. 

25.10.1993 Hävisin taas taistelun alemmalla luonnolleni, mutta uusi ennätys tuli. 

27.10.1993 Laitoin seinälleni tiibetiläisen elämänpyörän... Nurkkaan tuli kotialttari Mestarin kuvineen. 

Ensimmäinen kotialttarini 1993

02.11.1993 Tampereelle. Rosen-terapia 10.30: Jotain oli taas tulossa, mutta kun Anneli kiinnitti huomiota siihen, se palasi takaisin "lukkoon". Hän kysyi jälkeenpäin olenko kokenut saavani tästä jotain irti; vaikea sanoa, kun elämä on sisäisesti sellaisessa mullistuksessa, ettei tiedä mikä vaikuttaa mihinkin. Kerroin käyttäväni Bachin kukkatippojakin, sekä auravalokuvassani näkyvästä parantavasta voimasta. 

05.11.1993 Aamulehdessä oli pikku juttu että amerikkalainen suosikkinäyttelijäni River Phoenix kuoli viime viikonvaihteessa - yksinkertaisesti vain tuupertui maahan erään discon ulkopuolella: huhutaan, että kyseessä olisi ollut keinohuumeen yliannostus, mutta ruumiinavaus selvittänee asian. River oli vain 23 vuotias. 

09.11.1993 Radio Mafian vapaa vyöhykkeellä nyt pidempi raportti hengen ja tiedon messuilta, joilla rikottiin sekä yleisö- että näytteilleasettajaennätykset aiemmilta vuosilta; olivatpa jopa suurimmat alan messut koko Euroopassa tänä vuonna. Pahoiteltiin, että nyt oli enemmän erilaisia kauppiaita kuin uskonnollisia liikkeitä. Jutussa kuultiin ainakin Valonkantajia, astraalimaalaria, teosofisen seuran edustajaa, sekä kerrottiin esoteerisesta varvusta. Asiallista sinänsä, mutta silti toimittajien asenne tuntuu olevan: "tässä olisi nyt tällaista, uskokoon ken tahtoo, heh heh." 

13.11.1993 Tasavallan presidentin uusi 250 milj. mk virka-asunto, Mäntyniemi, on valmis - viimeisiä kalusteita vaille. 

14.11.1993 River Phoenixin elimistöstä on löydetty kuolettavia määriä kokaiinia ja morfiinia, ja myös merkkejä marijuanasta ja Valiumista. Ja Riveriä pidettiin elintavoiltaan nuhteettomana, hän oli mm. kasvissyöjä. 

15.11.1993 Tänään meditoidessani koin hetkellisesti miellyttävän tuntemuksen rinnassani, mihin Paul Brunton sijoittaa yliminän, ja vielä jonkin aikaa meditaation jälkeen olen ikään kuin kohotetussa tilassa - itseasiassa tunsin olevani lähempänä Kristus-tajuntaani. Meditoin vielä vuoteessakin, ja olin taas lähellä ruumiista irtautumista. 

16.11.1993 En ehtinyt illalla ulos, kun luonnostelin Jounille jouluksi aikomaani kirjettä, jossa selvittelen ystävyyttämme sisäisen muutokseni valossa. 

17.11.1993 Iltalenkille... Jos joku sattuisi paikalle, minua pidettäisiin entistäkin omituisempana, sillä kävellessäni toistelen ääneen affirmaatioita, teen energianavausharjoituksen, ja tänään vieläpä laulelin pätkää, jonka opin Ullalta. 

19.11.1993 Kirjasta "Mihin Suomi uskoo": "Kristosofia on ei-juridinen teosofinen yhteisö, joka sai alkunsa Pekka Ervastin perustaman Ruusu-Ristin piiristä 1930-luvun jälkipuoliskolla Ervastin kuoltua. J.R. Hannulan alettua opettaa että Ervast oli Kristuksen kaltainen uuden aikakauden opettaja, Ruusu-Risti erotti Hannulan ja nelisenkymmentä hänen kannattajaansa." Tätä en tiennyt, enkä usko että Ervast pitäisi moisesta. 

Vapaa Katolinen kirkko, joka hyvin teosofisine näkemyksineen kiinnostaa minua, on todellakin saanut alkunsa lähinnä teosofisista vaikutteista.

21.11.1993 Näin unta että aloin irtaantua ruumiistani - tunne oli kyllä enemmän kuin unta; pelästyin ja hoin "haluan takaisin ruumiiseeni", johon sitten palauduinkin ja aloin tehdä ristinmerkkejä ja toistaa "Pyhä Jumala, Pyhä Väkevä, Pyhä Kuolematon, armahda meitä" suojatakseni itseäni mahdollisilta astraalitason pahantahtoisilta henkivalloilta, joista Tapio Kaitaharju kirjoittaa. Unielämäni on ollut muutenkin vilkasta viime aikoina, mutta niistä kirjoittamisen olen laiminlyönyt. 

Iltalenkillä kaiken muun lisäksi toistelen "violettiliekkejä" ja lausun Alice A. Baileyn (oletan) välittämän Suuren Avuksipyynnön johtamaan jumalallista energiaa. 

25.11.1993 Jouni kävi ruokatunnillaan, mutta eipä meillä paljon puhuttavaa ollut. 

Iltalenkille: tunsin itseni todella energiseksi, kun toisen kerran peräjälkeen 10 min halasin puuta ja samalla toistin "violettiliekkejä". 

26.11.1993 Vaihdoin Tiinan & Ullan kuvan tilalle River Phoenixin kuvan; tavallaan samaistun häneen: olihan hänkin 23 vuotias, kasvissyöjä, ja tuki eläinsuojelujärjestö PETAa. 

A Minute's Silence for... River Phoenix

30.11.1993 Puhdistin uudet kiveni ja magnetisoin ne, vuorikiteet kanavoimaan valon voimia hoidoissa ja huoneen nurkkiin asetettuna, ruusukvartsi avaamaan sydänchakraa. 

04.12.1993 [Äitini syntymäpäivä] Tein jotain todella merkittävää ja halasin häntä!!! Tänään olemme lähentyneet huomattavasti toisiamme. 

06.12.1993 Sari Norkolan kirja bioenergiasta [Sinäkin voit parantaa: Bionergia ja sen mahdollisuudet. WSOY 1993] on ERITTÄIN mielenkiintoinen: olen oppinut ja omaksunut paljon uutta. Tanssi puolesta tunnista tuntiin/pv virittää korkeammalle värähtelytasolle, omia energiavirtoja seuraten ja avaten. Värimeditaatiossa visualisoidaan vuorollaan kutakin chakraa vastaavan värin nousevan jalkoja myöten maasta sydänkeskukseen, ja siihen yhtyy samanvärinen taivaasta laskeutuva liekki. Viimeksi lähetetään vaaleanpunaista valoa sitä tarvitseville. Otsachakraa voi vahvistaa visualisoimalla kullankeltaisen valon virtaavan siitä sisään sisäänhengityksellä. 

07.12.1993 Tampereelle Rosen-terapiaan. Tämä kerta oli harvinaisen miellyttävä, kuten sanoin Annelillekin, tuli tosi hyvä, energinen ja rento olo; hymy nousi huulille pakostakin. Kehoni kuulemma alkoi elää, jotain suurta vapautui - ehkä se mikä pari kertaa on ollut tuloillaan! 

08.12.1993 Oloni oli huomattavasti vapaampi kadulla ihmisjoukossa, kun noudatin S. Norkolan suojausmenetelmiä: ennen lähtöä ulos voi laittaa käden solar plexukselle ja visualisoida valkoisen valon virtaavan siitä, sanoen mielessä "suljen solar plexuksen", ristinmerkki päälle. Vatsan alueen voi kietoa kolme kertaa myötäpäivään valkoiseen valoon. Visualisoidaan suuri valkoinen valoristi eteen, taakse, sivuille sanoen mielessä, "pyydän kosmisen valon suojelusta". Tai yksinkertaisesti valkoinen valoaura ympärille. Vahvistetaan tarvittaessa ja keskitetään tietoisuus sydänkeskukseen. 

09.12.1993 Tein kodin tunne- ja ajatustason puhdistuksen: magnetisoitua vettä nurkkiin, oviaukkoihin, istuimiin. Suitsukkeella piirretään iso risti oven, ikkunan ja seinien kohdalle. 

10.12.1993 Soitin eilen Valamoon ja peruin menoni talkoolaiseksi 13.-20.12. säästäväisyyssyistä (mutta säästänkö taas väärässä paikassa: mitä tapahtui kokemusten keräämiselle tavaran sijasta?), ja onhan kotonakin joulun alla paljon työtä. 

12.12.1993 Tänään käytin suuren osan päivää kirjoittamiseen... Myöskin Ullalle laitan vähän isomman kortin, johon pienellä käsialalla selostin vaiheeni Perheniemen jälkeen. Jounille kortin lisäksi suunnittelemani kirje. 

13.12.1993 Sanoin muuten viime viikolla äidille, etten välttämättä tarvitse häneltä mitään lahjaa, ja ettei tarvitse ostaa lohta jouluksi tänä vuonna; en ole enää niin kalaruokien perään ja vaivaakin siitä on. 

14.12.1993 Tunsin suuttumusta kun kuulin J:n [veljeni kaverin] puhuvan pilkallisesti Jeesuksesta; Jumala varjelkoon minua ahdasmielisestä ja suvaitsemattomasta uskonkiihkoilusta. Enhän keväällä pitänyt itseäni edes kristittynä ja Jeesusta muuna kuin historiallisena henkilönä. Jos joku ei ymmärrä hänen merkitystään, sehän on oma vahinkonsa. Ja J. on vasta lapsi. Sellaista se on kun koulussa pumpataan täyteen uskonnollista propagandaa; siitä saa tarpeekseen. 

16.12.1993 Jouni kävi ruokatunnillaan ja antoi lahjansa, oli kuulemma vaikea keksiä... En antanut vielä omaa lahjaani, koska ensimmäinen versio kirjeestä ei tyydyttänyt minua: käytin koko päivän uuden kirjoittamiseen. Siitä tuli pidempi - kerron laveasti henkisestä tiestäni, karsin uskonnollisia aineksia ja tavoittelin myönteisempää sävyä. 

18.12.1993 Kysyin korteilta mitä seuraa jos annan sen kirjeen hänelle [Jounille], vastaus oli "täydentyminen": vakiintunut tilanne asetetaan kyseenalaiseksi ja siitä puhutaan avoimesti. Vanhan selkiinnyttäminen on uuden ykseyden, uuden alun, edellytys jne. 

Näin joulun alla olen sortunut yösyöpöksi, kun yleensä olen pitänyt kiinni säännöstä "ei ruokaa klo 19 jälkeen."

19.12.1993 Annoin sen kirjeen + lahjani... Korteilla teimme yhdessä tutkimuksen suhteestamme; kumpikin sai ensin vapaasti kertoa mitä nostamansa kortti toi asiasta mieleen. Pidän Jounia liian materialistisena, hän nosti Erakon kuvaamaan minua! Itseäni nostin kuvaamaan menestyksen - sisäisen ulkoinen ilmentäminen, transformaatio. Jouni nosti sauvojen ritarin - eteenpäin pyrkiminen. Suhteeni Jouniin - rikkaus; haluan jakaa sisäistä rikkauttani muille. Jounin suhde minuun - torni; kokee ehkä minut liian etäiseksi. Kenties muutos. Tein myös Jounille 55 (!) eri lähteistä poimimaani kysymystä valottaakseni hänen persoonaansa... 

23.12.1993 Tänään tein huomisen ruoat: kasvistahnapaistos, kasvissyöjän joulukinkku, juhlava kikpapupatee, tofu-porkkanapatee, cashew-kastike. 

24.12.1993 Uuniriisipuuro + luumukiisseli lounaaksi. 

25.12.1993 Oli sekin jouluaatto: katsottiin Tv:stä "kauniita ja rohkeita" - ei kiitos enää tällaista! 

Puhdasmieliselle, Kristus syntyy nöyrään sydämeen. Jumalan kirkkaus johtotähtenä. Suo viisaus lahjojaan. Vain paimenet, hengessä korkeat, saavat ilosanoman. (Oma runoni, jossa olen tulkinnut vertauskuvallisesti tuttua tarinaa.) 

26.12.1993 Illalla harjoittelin bioenergiahoitoa Mikan kanssa, n. 40 min puhdistavaa hoitoa apuna kiteitä. Alussa Mika sanoi tunteneensa "jotain", mutta myöhemmin hän ei enää jaksanut keskittyä. 

Sieluni halvan metallin haluan muuttaa kullaksi. Graalin maljan löydän sydämestäni. 

27.12.1993 Seuraavaksi muutama haiku, jotka runoilin kävelyretkillä Perheniemessä alkuvuodesta: 

  1. Narskuva lumi, pysähdyn kuuntelemaan: vain hiljaisuus.
  2. Kulkiessani, kuusten kuiske tuulessa: veljemme saapuu.
  3. Siunaa Venus, kuu, liiton lumen ja sumun; taivas punastuu.
  4. Loistavat kasvot, sinun katseesi alla, oi Jumalatar.
  5. Ikiaikainen, uinuva voima herää: kivet puhuvat.
  6. Veden äärellä, mäki tähtien alla. Helmikuun ilta.
  7. On vain muutos, kuin lumi haihtuu muu; enää en pelkää!
[En muistanut näitä ollenkaan, ja täytyy sanoa että olen yhä vaikuttunut! Todellista inspiraatiota.]

29.12.1993 Testasimme illalla Mikan kanssa telepatiaa Zener-korteillani, ei sattumaa kummempaa tulosta. Ennaltatietämistestissä Mika sai 8/25 oikein. Kiinan shakin kuulilla kokeiltiin vielä selvänäköä, 4 x 6 väriä: minä melkein järjestään sekoitin mustat ja siniset toisiinsa, samoin keltaiset ja valkoiset. Vihreät tiesin yhtä lukuunottamatta, ja sain oikein neljä peräjälkeen, yhteensä kai kahdeksan. 

31.12.1993 Kävely metsässä antaa minulle energiaa. Kun laulelen, lausun affirmaatioita, mantroja ja rukouksia, polttaen kynttilää kuusten katveessa lumiveistokseni jäännöksillä, on se kuin jumalanpalvelusta - Hänen Itsensä luomassa temppelissä (tosin myös ruumis on Hengen temppeli). 

Kumppanuuden riimut 7.11. kertoivat minun ja Jounin ystävyydestä mm. seuraavaa: ensinnäkin Jounille riimut näyttivät että on aika lähteä liikkeelle, muutos edessä, paluuta ei ole. Mutta hän takertuu vanhaan ja uusi pelottaa. Huomio on kiinnittynyt käytännöllisiin tapahtumiin, jotka tuntuvat negatiivisilta; nämä ovat vanginneet tähän hetkeen, umpikuja on tullut vastaan. Ei jaksa käydä taistelua loppuun, löytää uusia uria... taistelukenttä laajenee itsestä ympäristöön, sulkee toiset todellisuudet ympäriltään. Viimeisenä kuitenkin yllättävien muutosten riimu. Aivan kuten itsekin ajattelin: hän on jäänyt paikalleen (vaikka korteissa on kauan näkynyt henkisen muutoksen mahdollisuus) minun mennessäni eteenpäin. Mutta en toki itsekään ole syytön tilanteeseen, sillä: Olen tullut sokeaksi omalle itselleni ja ympäristöni tapahtumille, näen vain päämäärän, joka minut on lumonnut. Täytyy elää tässä hetkessä tai löytää vähintään yhtä suuri vastavoima. Egoistinen minä toteuttaa itsekkäitä pyrkimyksiään, taistelee niitä voimia vastaan, jotka pyrkivät tekemään onnettomaksi. Pyrkimys vain miellyttäviin tilanteisiin. Mutta kuitenkin: elämä näyttää selkeältä ja valoisalta, uutta rohkeutta tarttua asioihin. Tilanne, jossa selkeys ja päämäärätietoisuus saavat kanssaihmisissä aikaan monenlaisia tuntemuksia: pelkoa, kateutta, vihaa, ihastusta, kunnioitusta, arvostusta, hämmennystä. Tulisi kehittää ajattelukykyä, joka synnyttää ajatuksia ja unelmia. Niistä pitäisi myös kertoa muille, koska jakaminen synnyttää uusia ajatuksia. Lopuksi: mahdollisuus solmia elävä suhde, jossa kumpikin on oma itsensä, ja kummallakin omat tekonsa. Kun olette tai teette jotain yhdessä, iloitkaa niistä hedelmistä, joita yhdessäolonne saa aikaan. Kiinnittäkää huomiota niihin, sen sijaan että pyrkisitte tarkkailemaan itseänne ja miellyttämään kumppania. Kumpikin katsoo toista tasaveroisesti vaakasuorassa tasossa. Vanhan kumppanin kohtaaminen uudella tavalla, hänen näkemisensä toisenlaisena tai myös uuden puolen löytäminen itsestään on lahja.